Sivut

perjantai 30. joulukuuta 2016

Vuosi 2016 pakettiin (ja listalle)


Vuosi tekee taas loppuaan, ja parasta vuoden lopussahan on tietenkin kaikenlainen listaaminen. Vitti mie rakastan listoja! Kävin läpi tämän ensimmäisen blogivuoden postauksia, ja katsoin niistä viisi eniten vierailtua. Lisäsin myös oman top kolmoseni listan lopuille.


1. Selkeästi suosituin postaus tänä vuonna on ollut Vetoketjusta aloitettu pussukka - ohjeistus. Kyseessä on myös miun ensimmäinen ohjeen tynkänen. Tosi mukava on ollut huomata, että tätä on myös muutamat ihmiset käyttäneet ja saaneet hyvännäköistä lopputulosta aikaiseksi. 


2. Toisena listalla on pienimuotoista somesuosiota (parin päivän ajan sipsikaljavegaaneissa) nauttineen vihispussin innoittamana tehty Vihipussi - ohjeistus. Ihan on kyllä ollut näitäkin muuama nähdä tehtyinäkin.


3. Listan kolmas ei ole mikään käsityö, vaan pelkkää ihoni esittelyä. Käsityöt iholla-postauksessa vilauttelin kolme kässäaiheista tatuointiani. Kyseiset tatuoinnin näkee myös Et-lehden verkkosivuilla. Täytyy sanoa, että olin melko yllättynyt negatiiviset kommenttien vähyyteen.


4. Ohjeistus-linjalla jatketaan. Neljänneksi suosituin postaus tänä vuonna on ollut Marianne-penaali +ohje. Aloitin tänä syksynä alanvaihdos opinnot, ja koulun alku tarkoittaa kolmekymppisellekkin uutta penaalia. Tietenkin. 


5. Turvalonkeroiden ohjetta mukalemalla syntyneet Ystävälliset pikku pöpöt ylsivät listan sijalle viisi. Heh, ehkä se oli se upea bussimatkalla päiväkotiharjoitteluun keksitty käsienpesuloru, mikä sai ihmiset puolelleen.

Ja sitten oma top 3. En osaa kahden ensimmäisen välillä tehdä mitään tarkkaa pesäeroa, että kumpi tulee ensin, ja kumpi toisena. Kolmannelle sijallekkin olisi ollut tunkua, mutta symppispisteillä mentiin.


1. Ehdottomasti vuoden käytetyin käsityö on ollut elokuussa valmistunut Leolaukku. Pääsee myös tänään mukaan uuden vuoden viettoon. Oon aivan valtavan tyytyväinen siitä, millanen tuosta tuli noilla väreillä.


2. Aivan ehdottomia lemppareita myös Kettinkipussi joogamatolle. Värien suhteen mentiin kauas miun mukavuusalueelta, mutta tuli tosi kiva combo! Tulispa jo kesä ja puistojoogat, niin pääsis heiluttelemaan taas kassia olalla.


3. Omaan top kolmoseen mahtuivat myös mielestäni valtavan söpöt Sateenkaarilonkerot. Toivottavasti ovat jo jonkun vauvelin hyppysissä viettäneet tovin aikaa. Melkonen väkertäminenhän noissa oli, kun kahden rivin välein kropasta piti vaihtaa väriä, sekä joka lonkerolla. Oli kyllä väkertämisen väärti.

Hyvää uutta vuotta ja kiitos kaikille lukijoille ja etenkin kommentoijille! Ootte tehneet blogivuodesta mahtavan. Ensi vuonna lisää.


-Tiina

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Valitse puolesi - kauluri (kun joulupsykoosi kohtaa Star Wars fanituksen)


Miulla oli noin miljoona ideaa, mitä piti jouluksi neuloa/virkata. Oli paitaa, kassia, koristetta jne, mutta jotenkin ne vaan jäi. Tuli mm. koulu ja työharjottelu tielle. Jotain vähän etäisesti jouluteemaista haluisin kuitenkin tehdä. Myös Rogue Onen tulo teattereihin kirvoitti haluja Star Wars-teemaisia asioita kohtaan. Ja kun joulupsykoosi kohtaa Star Wars-fanituksen, niin syntyy punavalkoista kuolemantähteä ja TIE-fightereita.


Puikot: 5mm

Oli muuten miun ensimmäinen kerta onteloneuleen kimpussa. Muutama hetki meni, että pääsi kunnolla jyvälle asian kanssa. Muutama hetki meni siinäkin, että muistin mitä tuo hiivatin double knitting on suomeksi.. Mutta oikeesti: double knitting - onteloneule. Eihän tota voi mitenkään järkeillä!  


Halusin vähän muhkeamman kaulurin, niin vaihdoin lankaa paksumpaan ja puikkoja isompiin. Oon kyllä ihan tyytyväinen, mutta ehkä tuo kuviointi ei kuitenkaan pääse ihan niin oikeuksiinsa, kun jää niin paljon takin alle ruttuun. Mutta mie tiiän mitä siellä on! Ehkä se riittää.


Pari TIE-fighteria otti ilmeisesti vähän osumaa jo heti alkuunsa. Mutta koska jo tuossa kohtaa olin oppinut onteloneuleesta sen, että SITÄ ON TOSI ÄRSYTTÄVÄ PURKAA niin saivat virheet jäädä. Sovitaan vaan, että ne on jo olleet taistelussa. Ja virheet tuo luonnetta jne.


On siellä sitä valkoistakin alla. Tosiaan toisella puolella on vaan värit toisinpäin. Mutta eka kerta onteloneuleen kimpussa näkyy siinäkin, että tuo "nurja" puoli ei ole ihan niin esittelykelpoinen, kuin sen soisi olevan. Johtunee siitä, että miun nurjat silmukat ei oo niin "tasalaatusia", kuin oikeat.

Nuo upeat Darth Vader korvikset ovat muuten @3dkolehti käsialaa.


Ei mikään edustava kuva, mutta tämmönen se siis on kokonaisuudessaan. Toisella puolella death star ja toisella puolella TIE-fighteria ja X-wingiä. Hyvin muuten huomaa ettei riittänyt luonnonvaloa kuvaukseen. Talven ikäviä puolia.


Hyvää joulunodotusta! Enää pari päivää! Mie lähen kotikotiin nauttimaan äitin jouluhössötyksestä ja (hyväntahtoisesti) naureskelemaan miljoonalle tontulle, jotka äitin kotiin pesiytyy heti joulukuun alussa.

P.s. TAMPERE! Muutamassa kuvassakin vilahtavista lapasista toinen teki katoamistempun tänään. Jos oikean käden mustavalkoinen maatuskalapanen kävelee vastaan, niin ota kiinni.

-Tiina




perjantai 16. joulukuuta 2016

Luukku 17 - Huopatorttukortit

Sain kunnian olla Käsityöblogit-ryhmän joulukalenterin luukku 17. Eilisen luukun tarjoili yksi blogi-ihastuksistani Ihan oikea blogi?, ja huomenna pitää ehdottomasti käydä kurkkailemassa Ristiin rastiin-blogin tarjoilema luukku 18.

Mie päätin oman luukkuni kunniaksi esitellä tän vuoden joulukorttini, joihin tulleet huovasta askarrellut joulutortut kerkeää hyvin tehdä koristeeksi vielä ennen joulua. Tai vaikka koko kortit, jos olet vähän mattimyöhäisenä. Ensi viikon alussahan pitäisi vielä keretä normaaleilla postimerkeillä kortit perillekkin jouluksi. Pitäisi. Josta tulikin mieleeni: arvoisa itseltäni kortin saava ystävä/sukulainen, jos et ole vielä korttiasi saanut niin esitä ettet nähnyt tätä. Kiitos.


Mie teen joka vuosi samanlaiset kortit kaikille. Joku voisi väittää sieluttomaksi sarjatyöksi, mutta näihinkin sai noin vartin/kortti kulumaan. Eikä ainakaan äiti ole vielä ikinä kitissyt, että sai samanlaisen kortin kun mummo. Se on miun mittari. Syyhän tähän joka jouluiseen toistoon on yksinkertainen: tykkään jatkuvuudesta + en halua vahingossa lähettää samalle ihmiselle samaan tyyliin askarreltuja monena vuonna peräkkäin.

Miulla on hatara muistikuva, että jonkun sortin torttukortit näin joskus jossain päin internettiä. Tarkat lähdeviitteet, tiedän. Eli sille, jonka kuva se silloin vuosi-pari-kolme sitten oli: iso kiitos ideasta!



Kortteihin meni:
-Yksi huopatorttu/kortti
-1 harmaa korttipohja
-Koulupapereitten valkoisista kohdista kuviosaksilla leikatut valkoiset ympyrät (kierrätystä, vai pihi?). Ympyrän halkaisia on noin 9cm. Käytin apuna teippirullaa, että saisin varmasti ympyrän. Vapaalla kädellä ei onnistuisi miulta mitenkään.
-Dymoon punaista kohokirjoitusteippiä ja teksti "MAUKASTA JOULUA". Tietenkin maukasta, koska torttu.

Ympyrät paperiliimalla kartongille, tortut jykevämmällä liimalla kiinni ympyröihin (miulla oli jotain scotchin geeliliimaa, joka tarttui viime joulua ennen prismasta ostoskoriin), teksti alle, kortit kuoreen ja postiin! Huom. Mie yritin myös iskee tortut kakspuolisella teipillä kiinni, että ne sais halutessaan irti ja kuuseen. Ainakin miulla oleva (halvin mahdollinen tietenkin) kaksipuolinen teippi ei täyttänyt tehtävänantoa, vaan torttu irtos hipasemalla. Päätin siis liimata.

Ja jos joku tietää, mistä saa pelkkää punasta 9mm nauhaa dymoon, niin kertokaa! Tai vaihtoehtoisesti keksikää miulle tekemistä siniselle nauhalle.


Itse huopatorttuja varten tarvitset paksua beigeä akryylihuopaa (omani ostin Eurokankaasta), ohuempaa tummanruskeaa huopaa, beigeä ompelulankaa, neulan ja sakset. Siinäpä se! 

Vaaleampi huopa leikataan halutun kokoiseksi neliöksi (miun noin 7 x 7 cm) ja tummempi halutun kokoiseksi ympyräksi. Vaaleampaan huopaan neliön kärjistä keskustaan päin saksilla viiltoja (eli ihan samaan tyyliin, kuin tähtitorttuihin veitsellä), sitten asetellaan tummempi ympyrä "taikinan" keskelle ja sakara kerrallaan ommellaan kiinni kolmen kangaskerroksen läpi (sakara, "hillo" ja pohja). Ja siinähän se sitten jo valmiina onkin!


Korttien lisäksi toinen mahdollinen käyttö huopatortuille: joulukuusen koristeeksi. Vähän ompelulankaa vaan ja riippumaan. Kuvan torttunen on tehty viime vuonna, ja sillon EN ollut laittanut harkkosaksiani jemma-nimiseen paikkaan, joten sain torttuun vielä enemmän näköä. Ne on ne pienet jutut. Kyllä ne harkkosakset taas jostain putkahtaa. Jostain syystä oon vaan siirtänyt ne pois miun ompelulaatikosta, ja koska miulla ei oo lifestyle-blogeista tuttu minimalistinen ja valkoinen kämppä, niin eihän niitä noin vain löydä..


Nyt on joululahjat sen verran kesken, ettei oikein kerkeä enää askarrella, mutta tuli mieleen ensi jouluksi köynnös näistä tortuista keittiöön. Ja mahdollisesti puuhelmiä väleihin. Hmm..

Hyvää joulun odotusta! Mie lähen päivän lyhyttä valoisaa aikaa ja kuvaamaan sen ainoan vähänkään jouluteemaisen neuleen, jonka sain valmiiksi asti. Suunnitelmia oli useampikin. 

Ja jos siulta vielä puuttuu joululahjoja, niin esimerkiksi vetoketjusta aloitettu pussukka valmistuu vielä viikonlopun aikana.


-Tiina

torstai 1. joulukuuta 2016

Ystävälliset pikku pöpöt

Mie oon ollut viimoset viikot työharjottelussa päiväkodissa. Nyt ois ensimmäinen lähärikoulun työharjottelu tutkintotilaisuusviikon viimosta päivää vaille taputeltu. Pitkään mietin, että jotain haluaisin tehdä mukuloille pieneksi läksiäislahjaksi. Useampikin idea tuli mieleen, mutta ei mitään semmosta, joka ois huudahtanut miulle, että "JOO! Tämä!"


Tulipa sitten tuossa päivänä eräänä mieleen, että noilla pikku mussukoilla on välillä vähän unohduksissa käsien pesun tärkeys ja etenkin huolellisuus (eipä sillä, niin on usein aikuisillakin tässä maailmassa). Jostain iski päähän ajatus virkatuista pienistä "pöpöistä", jollaisen mukelo saisi mukaansa käytyään Tiinan käsipesukoulun. 


Ystävälliset pikku pöpöt
Ohje: oma muokkaus, pohjana Turvalonkero - Annika Pakkanen
Koukku: 3mm


Pöpöset on tosiaan tyylitelty turvalonkeroiden ohjeesta (joita on tullut tehtyä täällä ja täällä) ja silmä heillä on huopaa. Ajattelin että siinä ainakin muutaman minuutin säästää vs. että niitä ois käynyt virkkailemaan. Tosiaan näitä piti tehdä se 19 ja sain idean valitettavan myöhään. Kyllä siinä taas epäili omaa järkevyyttään, kun vääntää koko viikonlopun "pöpöjä". Ja loppujen lopuksihan se 19 ei ees riittänyt miulle: tein seittemää eri väriä, eli oishan se ollut jären köyhyyttä olla tekemättä 3/väri. Niin.. sehän se ois sitä jären köyhyyttä ollut...


Muista pestä kädet hyvin,
sormenpäistä sormen tyviin.
Myös kämmenet ja kämmenselkä,
älä turhaan vettä pelkää.
Älä myöskään saippuaa säästä,
pienet pöpöt pois kädeltä päästä.
Muistathan nostaa hihat ylös asti,
niin eivät kastu niin kamalasti.
Näin muistuttaa ystävällinen pikku pöpö:
"Käsiä pesemätön on ihan höpö!"


Antakaa armoa, tuo ylempi käsipesuloru syntyi bussimatkalla työharjottelupaikkaan, eikä tuo äidinkieli ollut ikinä miun vahvimpia aineita koulussa. Lapsiin meni tosin läpi kuin väärä raha! Muutenkin mukulat oli kiitettävän innoissaan pikku pöpöistä, jestas että tuntui hyvältä. Täytyy myöntää - noita ihania muksuja tulee vähän ikävä.


-Tiina