Kauratyyny on maailman parhaiden keksintöjen kärkipäässä. Ehdottomasti.
Tai no eiliseen asti tyyny (1). Miulla oli yksi yksinäinen hienosti palveleva kauratyyny, jonka oon tenhyt arviolta 8 - 10 vuotta sitten. Oli jo korkee aika hänen saada työkavereita. Kauhee duuni yhelle kauratyynylle. Päätin ensin tehdä yhden nyssykän vanhan kaveriksi, mutta niinhän se piti taas tehdä useampi, kun vauhtiin pääsi.
Miulla siis yksi asia, joka aiheuttaa päänsärkyjä ja myös migreenejä on niskajumi. Sillon on paras laittaa lämmintä niskalle, kylmää otsalle, mennä pimeeseen huoneeseen pötkölleen ja toivoa parasta. Kauratyyny on myös menkkojen aikaan korvaamaton kaveri joko alavatsan, tai -selän päällä. Tai ihan vaan vaikka peiton alle laitettuna, jos on vaan kylmä. Kuten miulla usein on.
Tyynyjä syntyi Eurokankaan palalaarista kalastetusta pilkullisesta farkkumaisesta kankaasta, jämäpalasta Tomppaa, sekä Almandiinin ihanista kissoista. Kesäkuusta asti kissatauloudessa asuneena oon huomannu, että kissat on kovia "auttamaan" kaikenlaisissa asioissa (myös näiden ompelussa mm. makaamalla kankaiden päällä ja hyppimällä silitysraudalle, sekä meinaamalla syyä kauranjyviä), joten noi avuliaan näköset kissatyypit kankaassa tuntui osuvalta valinnalta, vaikka kangas olikin alunperin muuta tarkoitusta varten ostettu.
Vaikka pienemmät kauratyynyt on erittäin käteviä, niin kyllä toi iso sininen oli loistava idea. Etenkin, jos on niskat epäkkäitä myöten jumissa, niin ihana heittää olalle. Sisällä noissa tyynyissä on kuorellisia kauranjyviä. Ilmeisesti sillä ei ole väliä onko kuorettomia, vai kuorellisia, mutta muistelisin silloin vuuuuuuuosia sitten käyttäneeni kuorellisia, joten niitä piti ettiä nytkin.
Kaikkien pussukoiden ompelu aloitettiin ompelemalla suorakaiteen muotoinen pussukka, jonka toinen lyhyen sivun jätin kulmia vaille auki. Isoon siniseen tein osion kerrallaan: ompelin reiluun puoleen väliin - täytin - ompelin kiinni, ja sama muille kolmelle osiolle. Lopussa lyhyt sivu kokonaan kiini käsin harsimalla. Pitkittäisen saumojen pusseissa ompelin saumat nyssykän ollessa tyhjänä, täytin tilat ja harsin lyhyen sivun kiinni käsin. Kissapussin kapeampia onkaloita oli vähän ärsyttävä täyttää, mutta selvisin.
Lopun kissakevennys: auttaja-kissa Kimmo auttoi kuvien ottamisessakin.
-Tiina
Hienoja kauratyynyjä. Tänä aamuna migreeniin heränneenä myös hyvä vinkki nämä pussit. Oon vaan kylmää juntannut päähän märällä pyyhkeellä. Lämmin toimisi varmasti myös, miksi en ole ajatellut? Kiitos vinkistä. :)
VastaaPoistaOnpas kivoja. Kiitos myös ohjeistuksesta. Pari kauan palvellutta kulahtanutta kauratyynyä löytyy meiltäkin. :)
VastaaPoista