Ensimmäiset korkkikangaskokeilut - kassi ja pussukka

Korkkikangas - mahollisesti miun uusia lemppareita!

Korkkikangasta on näkyny siellä ja täällä ja tuolla viimeaikoina (lähinnä instagrammissa ja pinterestissä), ja ajatus siitä kiehtonut miuta todella paljon. Yks päivä näin sitä eurokankaassa, ja sillon oli napattava mukaan.

Tiesin jo heti, että ensimmäinen korkkikokeilu tulis olemaan jonkun kassin pohja. Ehkä semmonen pehmeä aloitus. Miun melko mittavasta kangasvarastosta löytyi tuommoinen vasta kuukauden-pari kaapissa marinoitunut Eurokankaan palalaarista löytynyt kukkakangas. Sitä on aiemminkin blogissa vilahtanut puikkosuojan muodossa. Tykästyin tohon kankaaseen koko ajan enemmän, ja nyt vähän harmittaa etten ostanut sitä puolta metriä enempää.

Vähän yllätin itseni yhdistämällä korkkikankaan ei-musta-valkoiseen kankaaseen. Hyvä mie! Oon helposti vähän tylsä kankaiden yhdistelijä. Miuta myös yllätti miten helppo tuota korkkikangasta on ommella. Jotenkin oletin haastavammaksi materiaaliksi. Ensin ompelin ja käsittelin korostetun varovasti, mutta sitten tajusin että eihän tämä tästä miksikään mene!

Kassin kaveriksi (tai jos rehellisiä ollaan, niin tämä syntyi ensin) tein pienen pussukan. Ainakin eurokankaaan korkkikankaassa oli semmoiset pesumerkinnät, ettei mitään pesua suositella. Sillä päättäelin, että aivan yhtä hyvin voi sitten iskeä rakkaalla dymolla pussiin merkinnänkin, kun ei tarvitse miettiä miksikä pesussa menee, tai miten pesussa pysyy. Keräsin pussukkaan itselleni budjetin tämän vuoden kässämessuille, käteisen käyttö on noissa tapahtumissa järkevää + ainankin miun on helpompi pysyä budjetissa.

Malliltaan kassi on ihan perus kangaskassi vuorilla ja magneettilukolla. Laiskuus voitti, enkä tehnyt kassiin sisätaskua. Sen sijaan päätin laittaa eurokankaasta ostettua mittanauha-nauhaa ja papukaijalukon, johon saa sitten pienemmän pussukan kiinni. Tarkempisilmäinen saattaa huomata, että tuon kässärahapussukan nauha on väärinpäin.. On täysin mahollista, että olin jo ommellut pussukan kun sain idean tuohon nauhalenkkiin. Siinä sitten vaan vuorin pohjasaumaa auki, ja pussukkaa ympäri ja sivusaumaa auki ja ja ja. Mutta aivan hyvä tuli! 

Psst. Kerron salaisuuden: kassin sangat oli tarkoitus olla myös korkkikangasta, mutta miulla kävi pieni leikkausonnettomuus. Onneksi olin hamstrannut nuo mustat tekonahkaiset laukunsangat joskus. Mutta itseasiassa oikein kiva näin! Johonkin toiseen kassiin sitten sangatkin korkista.

Pussukan vuorikin on tuota ihanaa palalaarista löytynyttä kukkakangasta. Hitto että mie rakastan eurokankaan palalaareja. Tai no palalaaria - se on se "Käsityöpuuvilla", johon tekee mieli aina sukeltaa.

Millonkohan mie oon sitä mieltä, että miulla on tarpeeksi kasseja? En varmaan koskaan.

-Tiina