Käsityömessut: ihania ideoita ja pienoinen ostokrapula

Kuten varmaan kaikki somea seuraavat ja/tai käsitöistä pitävät tietää, tänä viikonloppuna oli Tampereella Suomen Kädentaidot-messut. Miulle messut oli ihan ensimmäiset laatuaan. Joskus aikanani Jyväskylässä asuessani kävin siellä käsityömessuilla, mutta mikäli muistini ei täysin petä, niin oli melkoisen paljon pienemmästä tapahtumasta kyse kuin tästä. Huh! Onneksi pääsin lauantaina ja sunnuntaina kunnolla kiertelemään, olisi ollut yhteen päivään turhankin paljon näkemistä.

Olisin voinut tuijottaa näitä Annariikka Qvistin virkattuja nukkeja tuntitolkulla. Ihanaa, että nuket tulivat heti aulassa vastaan. En keksi edes tarpeeksi ylistyssanoja. Sanon vaan, että: VAU!

Katsokaa mitä yksityiskohtia! Ei voi muuta kun hattua nostaa. Toinen mille nostin erityisen paljon hattua, oli erilaiset himmelit. Ne oli selkeesti tän vuoden "the juttu". Toki voi olla, että oli viime vuonnakin. Mie olin vasta ensimmäistä kertaa messuilla, niin en osaa käydä veikkaamaan. Mutta ainakin sosiaalisen median puolella himmeleitä on tänä vuonna näkynyt huomattavasti viime vuotta enemmän. Tonttuja näkyi näin joulua päin mennessä niin monessa kojussa, että veikkaan että miunkin pitää joku tonttupaja aloittaa. Yhdet tontut jopa roikkui himmeileissä! Ihan mahtavaa.

Otin aikalisän tungoksesta, ja istahdin sorbettitauolle katsomoon.

Oli muutama muukin miun kanssa messuilla. Suomen Kädentaidot-messujen fb-sivun mukaan kävijöitä oli ennätykselliset 44 419. Huhhuh. Sen kyllä huomasikin sekä käytävillä, että messuille tulevissa busseissa. Heh, 14Y meni kymmenen minuutin välein ja olivat aivan täynnä! Pro tip: Ihmiset valittelivat, että linja-autoaseman kohdalta (ja ilmeisesti lauantaina jopa jo koskipuiston pysäkin kohdalta) ei päässyt enää kyytiin (koska siis auto oli täpösen täysi. Mie varauduin tähän, ja menin bussiin jo rautatieaseman pysäkiltä, rautatieaseman pysäkille ei oo pitkä matka käpötellä linja-autoaseman pysäkiltä. Tähän taktiikkaan aion turvautua ensi vuonnakin, ja sitä saa vapaasti käyttää muutkin!

Nyt haluaisin nostaa vielä hattua messujärjestäjille. Siis aivan ihanat (ja liiankin houkuttelevat messut) muutenkin, MUTTA en ois kyllä millään arvannut, että saisin käsityömessuilta vegaanista suklaaleivosta! Huhhuh! Kuulin myös kehuja ruokalan perjantain vegaanisesta hampurilaisesta. Harmi, että itseltäni jäi syömättä. Aivan mahtavaa, että messujärjestäjät ottaa huomioon koko ajan kasvavan vegaanijoukon. 

Seuraavana lankapornoa. Mmmmmmm.....lankaa

Taito Pirkanmaan ständillä näkyi Suomen ensi vuoden juhlavuosi

Tähän TitiTyyn ständin lankakasaan olisi tehnyt mieli sukeltaa

Lentävän Lapasen ihanuudet. Vähän jäi kaivelemaan, että muki jäi ostamatta.

Suomen Lanka ja ihanat Mollat ja Liinat. Kaksi kerää lähti mukaan, liian monta jäi hyllyyn.

Oijoi, Virkkukoukkunen saa aina hymyn huulille. "Toiset neuloo mitä osaa, mut mie neulon mitä vaa"-merkki ei ehkä ihan pitäs miun kohalla paikkaansa, joten vielä toistaiseksi jäi koriin. Heh.

Tein myös pienen hyppäilyn toisessa hallissa tapahtuvien Keräilymessujen puolelle. Siellä pyörittelin käsissäni pitkään muutamaakin 50-60-luvun käsityölehteä. Myyjä esitteli myös aivan upeita 1890-1917 käsityölehtiä. Huhhuh. Tämä vuoden 1052 lehti lähti mukaan. Oli niin upeat värit kannessa, että veikkaan hänen päätyvän kehyksiin ja seinälle. Kourallinen puisia lankarullia lähti myös matkaan. Miulla jäi niin mieleen ihanan Ihan Kaikki Kotona-blogin lankakoru, veikkaan että näistä tulee pikimmiten samaan tyyliin tehty ihanuus.

Meinas lähteä vähän lapsesta tuolla. Kankaita, lankoja, teippiä, kortteja, kaulakoru ja ihanaa lahjapaperia. Ainakin seuraavilla kojuilla tuli vierailtua lompakko auki: Succaplokki, PaaPii design, Kaupunkilanka, Teippitarha...Ja useampi muu, minkä nimen jo unohdin. Anteeksi! Nyt vaan nopeasti koukku/puikot/ompelukone laulamaan, niin tulee pienempi ostokrapula. 

P.s. En osta enää ikinä mitään. Paitsi ruokaa. Paitsi ehkä ens kuussa Tallinnasta... 

-Tiina