Koukku: 2mm
Täytyy sanoa, että vaikka pidän itteäni erittäin hyvänä enkun kielen taitajana (äidinkieli taas ei niinkään oo se miun "juttu", kuten kirjotuksista huomaa), niin ohjeen seuraaminen oli aika ajoin haastavaa, vaikka ohje on melko yksinkertainen. Arvostaisin hirveesti kuvallista mallia viereen. Huomasin myös usein puhuvani ääneen sen ohjeen kohdan, ennenkun kävin virkkaamaan. Ja pitsiliinamestari vieressä vaan nyökytteli, että "just niin" samalla kun katottiin muutama tunti leivontaohjelmaa.
Tulipa kuvia ottaessa ikävä kesää ja parempaa valoa |
Tää kello valmistui kyllä melko nopeesti, ellei ota huomioon suunnitteluaikaa. Koska jälkimmäisessä tapauksessa siinä kesti kuukausia. Mutta jos otetaan huomioon vain tekoon kulunut aika, niin alotin virkkaamisen sunnuntaiaamuna, laitoin sunnuntai-iltana pingottumaan ja kellon kasasin/liimasin maanantai-iltana. Käytin ihan pikaliimaa tähän, enkä ees sotkenut mihinkään! Hyvä mie!
Sekunttikellon kiinnitysruuvista huomaa, että kkuvaajalla oli punaista päällä |
Pitsiliinan alla on joku random sinfoniaorkesterin vinyylilevy, jonka löysin kierrätyskeskuksesta. Nappasin varmaan kakskymmentä levyä taskuistaan, ennenkun löysin yhden yksilön tummanharmaalla keskustalla. Kierrätyskeskuksen työntekijä meni parikin kertaa ohi vähän ihmettelevän oloisesti.
Vielä fiiliskuva valmistumisvaiheesta:
En tiiä miksi, mutta nyt alkoi kummitella takaraivossa ajatus omasta kellosta joulukaudelle. Pikkiriikkinen joulupsykoosi nostaa taas päätään.
-Tiina
Tuo on kyllä ihan superhieno!
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaUpea! Tollasta toteutusta pitsiliinakellosta en oo ennen nähnytkään.
VastaaPoistaKiitos paljon :)
Poista