Marjapussukoita

Facebookin käsityöryhmissä on nyt ollut jo hyvän tovin meneillään pyöreät kehyskukkarot-villitys. Miusta on jotenkin hauskaa, sekä hirveän luonnnollista, että aina jostain ohjeesta tulee se "hitti" ja samankaltaisia alkaa pudota kaikkien koukuilta. Yhteisöllisyyttä.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan siis kyseiseen "hittikukkaroon" virkataan avatun kehyksen kokoinen pohja ja jatketaan ilman lisäyksiä virkkausta kunnes halutun kokoinen. Värikkäitä unelmia-blogissa on hyvä ohje. Mie muistin Suuri Käsityö-lehden fb-sivuilla nähneeni linkin videoon, jossa neuvottiin miten virkattaan mansikoita, ja päätin yhdistää sen tähän pussukkaprojektiin.

Marjapussukat 

Ohje: Näin virkkaat mansikoita - Kodin kuvalehti/Suuri käsityö + omasta päästä

Koukku: 3mm

Lanka: Essentials Cotton dk - Rico Design

Kuten tarkkasilmäisimmät saattaa huomata, mansikkapussukassa jäi mansikkarivien merkkaaminen kesken. Niitä on 9.

Siinä on miun selkeet muistiinpanot. Eli ensin marjat tasona, sitten yhdistetään ks riveillä, sivusauma kiinni ja pohja. Aloitin mansikkapussista, sitten syntyi mustikka pienin parannuksin ja lopulta takaisin mukavuusalueelle: vetoketjupussukoihin. Mansikat tein ihan ns ohjeen mukaan, eli aloitusketju oli neljällä jaollinen. Mustikoihin tein aloitusketjuun 2kjs vähemmän, että yhteen ommeltaessa asettuisvat vähän paremmin, eli kerroksen alku ja loppumustikat olis vähän limittäin. En tiiä ymmärsikö kukaan. Mustikkaan tein myös vähän pienemmän pohjan, kun mansikoissa huomasin, ettei turhaan tarvii yrittää mätsätä silmukkalukua - pohja jäi vaan suotta kuprulle.

Mie yritin kuvailla heitä pihalla, ainakin on vähän luonnonvaloa. Pitäs varmaa mennä jonnekkin valokuvakurssille. Miulla on usein sama ongelma: miun visio kuvista ei vastaa yhtään lopputulosta. Mutta eiköhän nämäkin taidot kartu, ja kai mahtuu muutama "rouhempikin" kuva käsityöblogien maailmaan. Vaikka kyllä kieltämättä rakastan yli kaiken kauniita taidolla kuvattuja kässäblogeja.

Onko vika kamerassa, vai kunnon ensimmäisen maailman ongelma, kun langassa on liian kirkkaat värit. Haha. Miulla on ollu sama "ongelma" ennenkin tuon essentials cotton dk:n kanssa, että kuvaus on hankalaa kirkkaiden värien takia. Ja miun karsastavat silmät ei auta tilannetta yhtään. Tuo on kyllä ihana lanka virkata, ja kuvaushaasteista huolimatta herkullisen kirkkaat värit. Tuleekin tasaisin väliajoin kerä tai toinenkin ostettua Lankamaailmasta.

Miun mielestä näissä pussukoissa on jotain tosi omituisen näköstä kiinni. Ehkä se on toi mansikoiden ja mustikoiden muhkurainen paksuus, mikä ei oikein ehkä sitten sovikkaan tohon kukkaromalliin. Tai ehkä se vika on vaa miun päässä. 

Heh, mutta tälleen auki nää on aivan söpöt. Veikkaan muuten että marjojen virkkaus saa nyt hetkeksi jäädä. Ettei liikaa jumahda levy päälle. Toki voisi jatkaa kohokuvio-linjalla ja ryhtyä juuri ilmestyneen Molla Millsin Virkkuri 4:n jäätelöiden pariin. Hmm..

Monet tykkää ommella työn värisellä langalla kiinni kehyspussukat. Mie tykkään ommella kehyksen värisellä.

Hyvin koulutetut sorsat. Hetken olin paikallani, niin johan oli parvi muutaman metrin päässä kyselemässä, oisko mitään leipähommeleita.

-Tiina

Siitä piti tulla mekko

Hauskan psykedeeliseksi vetää kuva tuon raidoituksen. Mutta ihan perus raitaa se vaan on.

Kaava oli etitty ja kankaat ostettu mekkoa silmällä pitäen. Pientä jännitystä ilmassa, kun ei oo ihan yks tai kaksi vuotta, kun oon viimeeksi itteleni jotain vaatetta ommellut. Mutta se kohta, kun sovitin mekkoa päälleni helman pituutta kattoakseni, niin totesin että eeeeeeei tää ehkä oo ihan miun mekkomalli kuitenkaan. En oikein osannut päättää mihin sen kuminauhan iskisin, että se miun päällä näyttäisi hyvältä. Jotenkin ne mittasuhteet ei toimineet. Olin myös tavoistani poiketen kotona farkut jalassa tolla hetkellä, ja siinä sitten tulikin idea: helmaa reilusti lyhyemmäks ja paidaksi! Iskin vielä ohutta kumpparia helmaan, niin tuli paidasta tommonen söpö säkki.

Lähtötilanne: Todella helpon oloinen mekkokaava uusimmasta Suuri käsityölehdestä ja halu sommittaa tuo rusetti hihansuun tietämille.  Kangas riitti muuten JUST eikä melkein leveyssuunnassa. Vähän jäi naftiks pari saumanvaraa, mutta samapa tuo. Suurinpiirtein ja sinne päin, se on (valitettavasti) miun motto. Toki ois voinu tehä vähän kapeemmankin mekon/paidan, ois se varmaa päälle mahtunut ilman vetoketjuja/nappeja. 

Tuo rusetti oli se juttu, joka miulle sieltä eurokankaan palalaarista huuteli. Ja raidat toki puhuttelee aina. Sain kuin sainkin tuon rusetin osumaan just siihen kohalle, mitä suunnittelin.

Säkkipaita

Ohje: Suuri Käsityö 8/2016 (pikatikki)

Kangas: Viskoosia. Eurokankaan palalaarista.

"Ota lähempääkin kuva."
"Saako näkyä leuka?"
"Jos niitä näkyy vaan yksi."

On tämä kyllä aika ihana paita vaikka itte sanonkin. Muutenkin oon tykästynyt tähän viime aikoina nähtyyn armolliseen löysien paitojen muotiin. Tääkin paita on semmone sopivasti valtava. Mahollisimman stretsaavat housut jalkaan, tää paita päälle ja pitsalle! Voi sitten aivan hyvin vetästä sen koko pitsan ilman, että vaatteissa on epämukava olo.

"En mie osaa olla näissä kuvissa"

-Tiina

Blogin aloitusta ja sinkkulaukkua.

Mites nämä tämmöiset blogit aloitetaan? Joskus vuosia sitten pidin muutaman hetken käsityöblogia, mutta sitten se vaan jäi. Nyt "oikeasti aikuisena" kävi asia kiinnostamaan uudelleen.

Josko aloittaisin viimeisimmän valmistuneen käsityön esittelyllä?

"Sinkkulaukku"

Ohje: Molla Mills - Suuri Käsityö 2/2016

Liina kalalanka - musta ja valkaistu valkoinen

2mm koukku

Molla Mills lisäsi instagrammiinsa 11 viikkoa sitten kuvan laukusta, jossa luki "single" ja siitä asti olen odotellut tätä helmikuun Suuri Käsityö-lehteä hullun kiilto silmissä. Perjantaina töistä tullessa kyseinen julkaisu vihdoin odotteli postilaatikossa. Mitäpä sitä parhaimmassa iässä oleva sinkkunainen muuta sitten viikonloppuna tekisikään, kuin sormet hoosiannaa huutaen virkkailisi laukkua?

Tiistaina sitten jäi suunniteltu salitreenikin välistä, kun piti päästä Merlettoon vetoketjuostoksille. Sain taas iloista, innostunutta ja asiantuntevaa palvelua, kuten muinakin kertoina Merletosta tämän uuden yrittäjän aikana. Mukaan tarttui vetoketjun lisäksi putkiloimaista satiini(?) nauhaa (älkää kysykö, en mie tiiä mitä se oli), joka päätyi letitettynä kassin hihnaksi. Vuorikangas löytyi kaappien kätköistä.

Ei se kai auta, kun joku viikonloppu poistua neljän seinän sisältä lankavuoren keskeltä, ja testata laukun toimivuutta!

....

Miksi blogi ja mitä sinne kirjoitellaan?

Idea blogiin lähti itse asiassa Rakkautta & Mamarkiaa-blogia pitävän Marin ehdotuksesta. Mari on ollut jo vuosia miun rakkaimpia ystäviä. Kun Mari mietti omalle blogilleen nimeä, niin keksikin ensin miulle. En uskonut tosin tarvitsevani sitä, mutta kuten sanovat: "siitä se ajatus sitten lähti".

Blogi tulee mitä suuremmalla todennäköisyydellä olemaan käsityöpainotteinen. Joskin useampikin vegaaniherkku saattaa matkan varrella esiintyä, olen myös hyvin herkkupainotteinen. Käsityötkin tulevat olemaan "vegaanipainotteisia", joskin muutamat villalangat saattavat myös näkyä. Huono vegaani, tiedän. Mutta esimerkiksi tälläkin hetkellä on Rouva Pomolle tekeillä töppöset hänen ostamistaan villalangoista. Äidinkieli ei ollut allekirjoittaneen vahvimpia aineita koulussa, se tulee valitettavasti näkymään myös ulosannissa.

Tervetuloa seuraamaan, toivottavasti myös kommentoimaan.

Kiitos,
Tiina