Siitä piti tulla mekko

Hauskan psykedeeliseksi vetää kuva tuon raidoituksen. Mutta ihan perus raitaa se vaan on.

Kaava oli etitty ja kankaat ostettu mekkoa silmällä pitäen. Pientä jännitystä ilmassa, kun ei oo ihan yks tai kaksi vuotta, kun oon viimeeksi itteleni jotain vaatetta ommellut. Mutta se kohta, kun sovitin mekkoa päälleni helman pituutta kattoakseni, niin totesin että eeeeeeei tää ehkä oo ihan miun mekkomalli kuitenkaan. En oikein osannut päättää mihin sen kuminauhan iskisin, että se miun päällä näyttäisi hyvältä. Jotenkin ne mittasuhteet ei toimineet. Olin myös tavoistani poiketen kotona farkut jalassa tolla hetkellä, ja siinä sitten tulikin idea: helmaa reilusti lyhyemmäks ja paidaksi! Iskin vielä ohutta kumpparia helmaan, niin tuli paidasta tommonen söpö säkki.

Lähtötilanne: Todella helpon oloinen mekkokaava uusimmasta Suuri käsityölehdestä ja halu sommittaa tuo rusetti hihansuun tietämille.  Kangas riitti muuten JUST eikä melkein leveyssuunnassa. Vähän jäi naftiks pari saumanvaraa, mutta samapa tuo. Suurinpiirtein ja sinne päin, se on (valitettavasti) miun motto. Toki ois voinu tehä vähän kapeemmankin mekon/paidan, ois se varmaa päälle mahtunut ilman vetoketjuja/nappeja. 

Tuo rusetti oli se juttu, joka miulle sieltä eurokankaan palalaarista huuteli. Ja raidat toki puhuttelee aina. Sain kuin sainkin tuon rusetin osumaan just siihen kohalle, mitä suunnittelin.

Säkkipaita

Ohje: Suuri Käsityö 8/2016 (pikatikki)

Kangas: Viskoosia. Eurokankaan palalaarista.

"Ota lähempääkin kuva."
"Saako näkyä leuka?"
"Jos niitä näkyy vaan yksi."

On tämä kyllä aika ihana paita vaikka itte sanonkin. Muutenkin oon tykästynyt tähän viime aikoina nähtyyn armolliseen löysien paitojen muotiin. Tääkin paita on semmone sopivasti valtava. Mahollisimman stretsaavat housut jalkaan, tää paita päälle ja pitsalle! Voi sitten aivan hyvin vetästä sen koko pitsan ilman, että vaatteissa on epämukava olo.

"En mie osaa olla näissä kuvissa"

-Tiina