Sivut

torstai 30. marraskuuta 2017

Tupsullinen kolmiohuivi liukuvärjätystä langasta



Liukuvärjätyt lankakakkukerät tuntuu olevan ns. kuuminta hottia tällä hetkellä. Ja aivan ymmärrettävästä syystä: tulee todella näyttävää jälkeä, eikä siun ite tarvii huolehtia värin vaihtumisesta. Sen kun vaan neulot menemään, ja oottelet mitä tuleman pitää.


 Lanka: Cotton Degrade - Rico design (Lankamaailma)
Ohje: Kolmiohuivi kärjestä alkaen - Rico Design
Puikot: 3,5mm 
Muutos ohjeeseen: jonkunlaisen laskuvirheen takia lankaa jäi, joten tein tupsut.


Täytin alkukuusta vuosia, ja kerrankin en tehnyt itselleni kakkua. Ihan siis vaan siitä yksinkertaisesta syystä, etten ollut juurikaan kotona synttäreitten aikaan. Piti kuitenkin saada kynttilät perinteisesti puhaltaa, joten päätin ostaa Lankamaailmasta itselleni synttärikakun. Kyllä - todellakin iskin kakkulankaan kynttilät.


Vaikka lanka itsessään on todella hillitty (oon turhankin tylsä käyttämään värejä), niin halusin tähän myös hyvin hillityn mallin. Päätin ottaa helpoimman kautta, ja käyttää itse kerän vyötteessä ollutta ohjetta. Vyötteen lisäksi ohje löytyy myös pdf-muodossa Lankamaailman sivuilta. Ohje koostuu tosiaan oikeiden silmukoiden lisäksi pelkästään lisäyksistä ja kavennuksista, eli ei vaatinut minkään sortin aivojumppaa.


Täytyy sanoa, että ihan eniten lempparia neulottavaa tää lanka ei ollut. Lanka koostuu neljästä löyhästä säikeestä, ja meinas olla välillä työ saada kaikki säikeet samaan aikaan puikoille. Etenkin, kun neuloin tätä koulussa tunneilla, eli pidin käsiini katsomisen minimissään. Mutta toisaalta - langan väritys antaa hyvin anteeksi käsialan epätasaisuudet.


Miulla tapahtui joku laskuvirhe ja lankaa jäi jonkin verran huivin näyttävästä koosta huolimatta. Kyselin sitten instagrammin mystoryssa, että pitäskö iskeä tupsutkin vai meneekö yli. Kyllä-äänet voitti huomattavasti, ja itekki oon ehottomasti enemmän sitä "mieluummin överit, kuin vajarit"-koulukuntaa. Kolmeen tupsuun riitti lankaa.


Ihanasti sattui lumisade, kun oltiin hovikuvaajan kanssa maakuntamatkalla. Oltiin itseasiassa jo muutama kuva otettu tätä ennen, mutta tuo hetkellinen valkoisuus oli pakko saada kuviin! Toivottavasti pian tulisi lumi takasin, jos ei muuten niin huomenna alkavan joulukuun kunniaksi. En ole mitenkään maailman eniten talvi-ihminen, mutta jos se talvi on otettava, niin parempi tulla myös lunta. Kiitos.


Kuten ehkä puoliksi näkyvästä ilmeestä huomaa - mie oon tyytyväinen.

-Tiina

tiistai 21. marraskuuta 2017

Ensimmäiset korkkikangaskokeilut - kassi ja pussukka

Korkkikangas - mahollisesti miun uusia lemppareita!

Korkkikangasta on näkyny siellä ja täällä ja tuolla viimeaikoina (lähinnä instagrammissa ja pinterestissä), ja ajatus siitä kiehtonut miuta todella paljon. Yks päivä näin sitä eurokankaassa, ja sillon oli napattava mukaan.


Tiesin jo heti, että ensimmäinen korkkikokeilu tulis olemaan jonkun kassin pohja. Ehkä semmonen pehmeä aloitus. Miun melko mittavasta kangasvarastosta löytyi tuommoinen vasta kuukauden-pari kaapissa marinoitunut Eurokankaan palalaarista löytynyt kukkakangas. Sitä on aiemminkin blogissa vilahtanut puikkosuojan muodossa. Tykästyin tohon kankaaseen koko ajan enemmän, ja nyt vähän harmittaa etten ostanut sitä puolta metriä enempää.


Vähän yllätin itseni yhdistämällä korkkikankaan ei-musta-valkoiseen kankaaseen. Hyvä mie! Oon helposti vähän tylsä kankaiden yhdistelijä. Miuta myös yllätti miten helppo tuota korkkikangasta on ommella. Jotenkin oletin haastavammaksi materiaaliksi. Ensin ompelin ja käsittelin korostetun varovasti, mutta sitten tajusin että eihän tämä tästä miksikään mene!


Kassin kaveriksi (tai jos rehellisiä ollaan, niin tämä syntyi ensin) tein pienen pussukan. Ainakin eurokankaaan korkkikankaassa oli semmoiset pesumerkinnät, ettei mitään pesua suositella. Sillä päättäelin, että aivan yhtä hyvin voi sitten iskeä rakkaalla dymolla pussiin merkinnänkin, kun ei tarvitse miettiä miksikä pesussa menee, tai miten pesussa pysyy. Keräsin pussukkaan itselleni budjetin tämän vuoden kässämessuille, käteisen käyttö on noissa tapahtumissa järkevää + ainankin miun on helpompi pysyä budjetissa.


Malliltaan kassi on ihan perus kangaskassi vuorilla ja magneettilukolla. Laiskuus voitti, enkä tehnyt kassiin sisätaskua. Sen sijaan päätin laittaa eurokankaasta ostettua mittanauha-nauhaa ja papukaijalukon, johon saa sitten pienemmän pussukan kiinni. Tarkempisilmäinen saattaa huomata, että tuon kässärahapussukan nauha on väärinpäin.. On täysin mahollista, että olin jo ommellut pussukan kun sain idean tuohon nauhalenkkiin. Siinä sitten vaan vuorin pohjasaumaa auki, ja pussukkaa ympäri ja sivusaumaa auki ja ja ja. Mutta aivan hyvä tuli! 


Psst. Kerron salaisuuden: kassin sangat oli tarkoitus olla myös korkkikangasta, mutta miulla kävi pieni leikkausonnettomuus. Onneksi olin hamstrannut nuo mustat tekonahkaiset laukunsangat joskus. Mutta itseasiassa oikein kiva näin! Johonkin toiseen kassiin sitten sangatkin korkista.


Pussukan vuorikin on tuota ihanaa palalaarista löytynyttä kukkakangasta. Hitto että mie rakastan eurokankaan palalaareja. Tai no palalaaria - se on se "Käsityöpuuvilla", johon tekee mieli aina sukeltaa.


Millonkohan mie oon sitä mieltä, että miulla on tarpeeksi kasseja? En varmaan koskaan.

-Tiina

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Messufiiliksiä "top vitosina"

Pääsylippu ruinattu blogipostausta vastaan.

Sanna Vatasen upeat virkatut moottorisahat tervehti heti ovella

Olipahan taas messut! Kolme päivää menoa ja meinkiä, mie piipahin jokaisena päivänä paikalle. Sairastelu vähän tukkii postailupäätä, joten apuun tulee lemppariasiani: LISTAT!

Tauko katsomosa. Uudesta messuille tehdystä laukusta tulossa ensi viikon aikana blogiin juttua.

Top 5 messuvinkit:

  • Jos menet bussilla messuille, niin elä ees yritä mennä keskustorilta. Kipitä rautatieasemalle, mistä se y14 lähtee. Tuut kiittämään miuta, lyhensin just siun odotusaikaa huomattavasti.
  • Ota eväät ja pidä taukoja katsomossa. Sinne mahtuu istumaan. Mie otin neuleenki mukaan, että sain neulottua itteni mukavaksi.
  • Varaa käteistä! Korttikoneet on oikukkaita ja käteisen varaaminen vielä auttaa pysymään budjetissakin. Ainakin miuta.
  • Mene lauantaina myöhemmin messuille, ja käy sitä ennen syömässä ittes mukavaksi Mimosan brunssilla. Sillee mie ainanki tein.
  • Lenkkarit jalkaan! Askelia tulee huomaamatta tuhansia. Jalat kiittää.

Annariikka Qvistin mielettömät virkatut nuket.

Top 5 kohtaamiset:

  • Miun virkkausidoli Molla Mills. Kävin fanityttöilemässä ja tunkemassa yhteiskuvaan.
  • Annariikka Qvist. Kävin osoittamassa arvostukseni. Loppu adjektiivit kesken Annariikan nukkeja ja virkkaustaitoja kehuessa. Mielenkiinnolla jään odottamaan mitä seuraavaksi. 
  • Bloggaajakollegat. Käytiin perjantaina larppaamassa bloggaajaglamouria ja kilistelemässä kuplivalla (omaan laskuun - mie vissyä) upeiden leidien kanssa, ketkä vastaavat Hupsistarallaa, Ihan oikea blogi? ja Nupu Nupu-blogeista. 
  • Perjantaini pelastaja Merletton Miira. Miulta irtos kassista metallitamppi, ja piti ommella sanka kiinni. Onneksi merleton kojulta löyty ompelun ensiapupakkaus.
  • Ei varsinaisia kohtaamisia, mutta kaikki ne upeat ihmiset, keiden upeita itse tehdyn oloisia neuleita/mekkoja/laukkuja stalkkailin heidän päältään. Eikä ollut ihan yksi tai kaksi ihmistä, ketä koputin olkapäälle kehuakseni asua/asustetta.


Top 5 trendit/näkyvät jutut:

  • Makramee. Sitä näky kaikkialla, ja siitä otan ehottomasti kopin ittelleni ens vuodeksi. 
  • Tekoturkistupsut. Esimerkiksi Paapolla oli jos jonkin väristä. Mie pitkään pyörittelin turkoosia käsissäni, kunnes totesin jatkavani mieluummin lankatupsuilla. Ne on ehkä enemmän "miuta", vaikka nuo tekoturkistupsutkin oikein söpöjä on.
  • Liukuvärjätyt "lankakakut". Niitä oli monelta valmistajalta. Scheepjesin Whirlin värit vetos eniten miuhun.
  • Superpaksut langat.
  • Tonttuovet. Sekä valmiina, että tee-se-itse -pakkauksina.
Trendit oli helppo ennustaa, kun niitä on pitkin vuotta näkynytkin kaikissa inspiroivissa facebookin kässäryhmissä, sekä instagrammissa.


Top 5 inspiroivat pinnat: 

teetee
Annariikka Qvist
4h:n paja, jossa pystyi tehdä tuohisormuksen. Siitä tuli ihana. 
Titityy
Taito Ylä-Savon hapsumatto

Etenkin toi hapsumatto. Voi hemmettiläinen miten upea. Näinköhän semmonen on väkerrettävä vielä itekkin.

Vähän jäi kaivelemaan pussukan jääminen kojulle.

"Olis sittenkin pitäny ostaa" top 5:

  • Kerän "I NEED A HUGe amount of yarn"-projektipussi. Toki en tarvii valtavaa lankamäärää, vaan miulla on jo...
  • Succaplokkin "knitting is not a crime"-lahjapaperi yksivärisellä painatuksella. Oli kuulemma loppunut jo perjantaina. Typerä mie, kun en painattanut sinne heti!
  • Nahkapaperi - en osannut päättää minkä väristä haluan, joten jäi ostamatta. Onnneksi voi tilata Ullakalta jälkeenkinpäin.
  • Korkkikangas - vähän sama ongelma kuin nahkapaperin kanssa.
  • Scheepjesin Whirl-lankakakku. En osannut tässäkään päättää minkä värisen haluan, mutta onneksi sitä myy ainakin Menita, ja Espooseen päin onkin asiaa vielä tänä vuonna.


Molla Mills

Messufiilistä syöneiden asioiden top 5:

  • Syön tällä hetkellä kaksia antibiootteja, vetävät elimistön vähän sekaisin.
  • Myös luonnollisesti syy antibiootteihin aiheuttaa kurjaa oloa, ja syö messufiilistä.
  • Runsaudenpula! Semmonen ensimmäisen maailman ongelma. Ei osaa keskittyä mihinään, kun on niin paljon ihanaa (voi myös johtua yllä olevista)
  • Ruuhka, mutta se nyt on oletettavissa ja ihana miten paljon kädentaidot ihmisiä kiinnostaa.

En mie keksi enää viimosta, huikeat messut ja ensi vuonna toivottavasti uudelleen!



-Tiina


sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Kaulakoru purkitetuista lankakeristä


Voiko käsityöaiheisia kaulakoruja olla liikaa? Enpä usko! Useimmiten miun kaulassa roikkuu Ihan kaikki kotona-blogin inspiroima lankarullakoru, mutta veikkaan näiden vievän siltä vähän kaula-aikaa.


Lemppari krääsäkaupassani Tigerissä (taas...) piipahtaessani tuli vastaan näitä pieniä purkkeja, jotka huusivat päästä jonkun sortin koruksi. Ja mikäs sen parempi koru ihmiselle, jolla on aivan liian pakkomielteinen suhtautuminen lankaan ja sen omistamiseen, kuin lankakeräkoru. 


Koruun tarvitset:

Eikä ole ihan ensimmäinen koru, jossa hyödynnän Liina kalalankaa. Aiemmin mainitun lankarullakorun lisäksi oon tehnyt myös pitsikaulakorun, sekä muutamassa kuvassakin näkyvän Leo-rannekorun.


Ensimmäisenä lähde pyörittelemään haluamasi määrä haluamasi kokoisia lankakeriä. Miun kelta-harmaassa korussa on kolme palluraa ja puna-harmaa-valkoisessa 8 pienempää. Lankakerien pyörittely on miusta helpompaa, kun nauhaa kastaa askarteluliimaan. Auttaa toki myös lankakerää pysymään kasassa. Sotkuistahan hommaa tämä on, ja pitää myös noin pienten juttujen kanssa työskennellessä unohtaa käsityksensä täydellisen näkösistä lankakeristä. Kannattanee myös malttaa odottaa, että lankakerät kuivuvat ennenkun isket ne purnukan sisään. 


Seuraavaksi "dippaa" silmukkaruuvia koruliimaan ja ruuvaa se kiinni pullon korkkiin. Ajatuksena siis, että ruuvi varmasti pysyisi paikoillaan. Mie oon vähän semmonen kantapään kautta -oppija. Välillä vaan pitää oppia asiat useamman kerran. Kuten se, että liimatessa kannattaa käyttää alustaa...


Sitten täytä purnukka haluamallasi määrällä pieniä lankakeriä, tai sillä määrällä mikä sattuu purnukkaan mahtumaan. Levitä vähän koruliimaa korkin ympärille ja paina kiinni. Anna kuivua.


Napsaise haluamasi mittainen pätkä nauhaa. Mie suosin koruissa tota kahden solmun systeemiä, jolla voi sitten säädellä korun pituutta solmuja liu'uttelemalla.


Ihaile, pidä kaulassa, vastaanota kohteliasuuksia ja kuvaa someen. #mieiteblogi on ainakin erittäin suotava instagrammissa käyttää, jos nappaat idean. Olisi ihana nähä just siun versio.


Miulla on vielä yksi lasipurnukka käyttämättä. Mie vähän veikkaan, että sekin tulee sisältämään lankarullia ja löytämään tiensä miun joulukuuseen killumaan.

-Tiina

P.s. Edellisen postauksen voittajat selvillä, ja heihin otettu yhteyttä sähköpostilla, sekä vastattu kommenttiin. Kiitos kaikille osallistujille.

lauantai 4. marraskuuta 2017

Puikkosuojat ja arvonta

Kuri ja järjestys sukkapuikoille.

Pari vuotta sitten täytin pyöreitä. Niiden kunniaksi pidin ensimmäiset synttäribileet vuosiin, ja yhtenä ohjelmanumerona oli se, että annoin jokaiselle paikalla olijalle itse tehdyn lahjan. Sitä pippaloissa naureskeltiin, että eikö sen pitäisi mennä toisinpäin. Mutta miun synttärit: teen mitä tahon! Tänä vuonna vähän samaa henkeä sivuten arvon joilekkin teistä synttäreideni kunniaksi yhden puikkosuojan. Voittajia tulee olemaan (ainakin) kolme! Postauksen lopussa ohjeet.


Idea puikkosuojiin syntyi etsyä selaillessa, ja näyttivät tosi hauskoilta. Ja käteviltä! Ei oo ihan yks tai kaks kertaa, kun oon vetäny projektipussukasta jonkun työn, ja jäänytkin käteen yksi puikoista ja silmukat missä sattuu. Ohjeita varmasti on useampikin netissä, tässä ainakin tosi hyvän oloinen ohje: The nome knitter - Double-needle holder tutorial. Oman tein ns. omasta päästä.


Innostuin vähän liikaa, ja näitä tuli tosiaan kymmenen.. Siinä parina päivänä lauloi silitysrauta, ompelukone ja prymin nepparipihdit. Mie rakastan noita nepparipihtejä. Kaikissa puikkosuojissa on tukikangas, joskin eri laatuisia - eli osa on jämäkämpiä, osa vähemmän jämäköistä. Kaikki ovat myös neppareilla avattavissa. Eli keskeneräisen työn puikot sisään, ja nepparit kiinni. Kaikkiin puikkosuojiin mahtuvat 20cm sukkapuikot.

Nää upeat kankaat on joko löytyneet Eurokankaan palalaarista, tai Poppanavakasta.


ARVONTA!

(ARVONTA PÄÄTTYNYT 10.11.2017, kiitos osalistujille!)

Mikä näistä kymmenestä on siun lemppari? Kommentoi tähän postaukseen puikkosuojan numero, sekä oma sähköpostiosoite, mistä siut tavoittaa. Toki myös vapaavalintaiset terveiset ovat aina tervetulleita. Arvontaan voi osallistua Pe 10.11. klo 21:00 asti. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.



Onnea arvontaan!

-Tiina