Sivut

keskiviikko 31. elokuuta 2016

Delfiini-tiskirätti

Toivottavasti delfinaariot ovat pian historiaa kaikkialla. Ja todella surullista Särkänniemen delfiinien puolesta, että taisivat vain siirtyä ojasta allikkoon.



Delfiini-tiskirätti
Puikot: 3,5mm

Yhden asian muistutin taas itselleni delfiiniuutisointia lukiessa: kommentteja ei kannata lukea muualla kuin käsityöblogeissa. Näissä ihmiset (lähes poikkeuksetta) tuntuvat osaavan käyttäytyä ja olla ystävällisiä. Hyvä myö!

-Tiina

maanantai 29. elokuuta 2016

Looppauksen opettelua


Siinä ne nyt on! Elämäni ensimmäiset loopatut sukat. "Älkää ottako stresiä, nämä ei ole ne esittelysukat. Seuraavat on sitten täydelliset" sanoi Tampereen Lankamaailman myyjä kahden illan mittaisella looppauskurssilla. Niin. Ellei toki sitten pidä käsityöblogia, sillonhan lähes jokainen pari on esittelypari! Etenkin jos ne tehdään itselle uudella tekniikalla.



Ensimmäinen "APUA!" iski jo ennen yhdenkään silmukan luomista. Jonkun olisi pitänyt lukea ilmoittelua tarkemmin: ehä mie ensin tajunnu että myö tehään kahta sukkaa samaan aikaan. Himputti! Eli oisin tarvinnu kaks kerää lankaa! Mie vaan nappasin tuliaiskerän ja pyöröpuikot mukaan ja lähin lielahteen. Pienen "apuaapuaapuamitämieteen"-panikoinnin jälkeen nykäsin mielestäni kohtuullisen kokosen nöttösen lankakerän sisältä ja yritin kattoa suurin piirtein saman värin alkuun. Olipa muuten pikkanen selvittely tuon sykkyrän kanssa...

Nää näyttää miun mielestä joltain eläimeltä. Hylkeeltä?

Miulle piti ihan kädestä pitäen näyttää se silmukoiden luominenkin. Enpä muista vastaavaa kässäturhautuneisuutta tunteneeni koulun käsityötuntien jälkeen. Silloin olin vielä sitä mieltä, että neulominen oli hirveintä, mitä ihminen voitiin pakottaa tekemään. Että terkkuja vaan (ja anteeksi: ei se siusta johtunut) opettaja Rustholkarhulle. En tosin just nyt muista opettiko hän miuta ylä- vai ala-asteella, mutta tuon looppauskurssin alun fiilis oli tuttu molemmista. En kyllä usko että kummankaan asteen opettaja miut muistaessaan uskois, että piän nykyään käsityöblogia ja miulla on aiheeseen liittyviä tatuointejakin. Etenkin yläasteella lähinnä kiinnosti erään ystäväni kanssa "siivota tekstiilivarastoa" (lue: norkoilla puukässäluokan liepeillä poikien perässä).

On muuten miun lemppareista lempparein kotipaita tuo dinocollari.

Mutta ihan sukat näistäkin tuli! Sitä myö siellä muiden leidien kanssa naureskeltiin, että ollaan neulottu vuosia, sukkiakin saattaa olla takana sataa lähentelevää paria, mutta uuen tekniikan eessä heittäydytään ihan avuttomiksi. Mutta onneksi siinä pääs kuitenkin suht pian jyvälle homman juonesta. Ei menny ihan tasan (tai lähellekkään) tuo miun kerän jakaminen. Sillä sukista tuli suht lyhyet ja lankaa jäi kourallinen yli. 


Aika tarkkaan tasan sain raidoituksen siitä keskeltä nykäistystä nöttösestä. Hyvä mie! Heh, yritän ottaa sen kuuluisan positiivisen ajattelun kautta, vaikka sisäinen perfektionisti onkin vähäsen kauhuissaan tästä rivin-parin heitosta. 


Loopatut sukat, eli sukat pyöröpyikolla kärjestä alkaen
Puikot: 3mm 100cm pyöröpuikot
Lanka: Soft Raggi
Ohje: Saatu Lankamaailman looppauskurssilla
Langankulutus: n. 65g

Vähän meinas olla kerettiläinen olo, kun neuloskelin muualta ostetulla langalla, mutta kurssin toisen osan aikana jotenkin kummasti keksin uusia lankatarpeita ittelleni, ja muutama kerä saattoi taas lähteä kassan kautta mukaan.


Looppaus:
+ valmistuupahan samaan aikaan, ettei tarvitse pelätä toisen sukan kohdalla innostuksen lopahtamista
- jää puuttumaan se sukkapuikkojen kilkatus. Rakastan sitä kilkatusta. 
+ toisaalta kilkatuksen puuttuminen vois olla ihan kohteliasta koulussa tunnilla neuloessa
- varren päättelystä tulee helposti tosi tiukka. Pitäänee seuraavan parin kohdalla googlettaa se Lankamaailman myyjän suosittelema tubular bind off
+ etenkin noin kärjestä alaen ei oo sitä ongelmaa, että huomais toisen sukan kärjen kohalla, ettei se lanka ihan riittänytkään..
- tekniikka tuntuu vielä oudolta ja vähäsen hankalalta (mukavuusalueella kun on niiiiin mukavaa)
+ ei tarvii pitää ihan niin tarkkaa kirjanpitoa edistyvästä neuleesta (yleensä merkkaan käsityövihkoon jokaisen rivin ylös, että sukista/lapasista tulee identtiset
(-/+ rakastan vihkoja ja listoja, joten tuo ylempi ei oo ongelma sukkapuikoillakaan neuloessa)


Käsityöbloggarin tunnustukset: En jaksanut miettiä mitään edes kohtuullista taustaa sukille, saati sitten mennä ulos asti kuvaamaan. Joten tässä tapauksessa valitaan kämpän ainoa valkoinen pinta (valkoinen tausta on aina tyylikäs), isketään koko 85 kiloinen ruho sen päälle ja pistetään kuvaten. Tässä tapauksessa kyseinen pinta sattuu olemaan keittiön pöytä, joka vähän kyllä natinalla ja heilumisella protestoi kuvailua vastaan.. Mutta pystyyn jäi! Saattaapa olla, että tulee uhmattua kohtaloa uudestaankin.

Ja kiitos vielä Lankamaailma! Ihanaa, että opetatte ihmisiä! Ja ihanaa, että tää kurssi oli uudelleen: piti tulla jo talvella, mutta vanha ystäväni migreeni tuli kylään. Briossikurssilla tavaan taas.

-Tiina

maanantai 22. elokuuta 2016

Marianne-penaali +ohje


Jännittäviä juttuja! Miulla alkaa tänään koulu muutaman kuukauden työttömyyden jälkeen. Veikkaan, että käsityötahti tässä hidastuu, kun on arkipäivinä tekemistä. Mutta ihanaa että on! Tämä työttömyys ei ole sopinut miun nupille yhtään. Koulun alkaminen tarkoittaa toki kolmekymppisellekkin uutta penaalia (ja kyniä ja star wars-vihkoa ja..). Piti myös pakata mukaan entisen työpaikan kynä ikäänkuin "turvariepuna". Tähän penaaliin inspiraation sain viime talvena facebookin Ihania lapasia!-ryhmään erään mahdottoman taitavan ihmisen postaamista neulotuista Marianne-lapasista. Ne on siitä asti miun mielessä kummitelleet, ja nyt muotoutuivat vähän eri versioon.


Marianne-penaali
Koukku: 2mm
Langankulutus: n. 90g



Penaali: 
Tee 97 ketjusilmukkaa, liitä ympyräksi seuraavan kerroksen ensimmäisellä silmukalla ja ala virkata spiraalina:
1. krs. 97 punaista kiinteää silmukkaa
Seuraavat kerrokset 3 punaista ks:ää + 3 valkoista ks:ää. Tätä 3 + 3ks jatketaan niin pitkään, että penaali on halutun mittainen. Jokainen värinvaihto alkaa yhtä silmukkaa aikaisemmin, kuin edellisen kierroksen vastaava väri.
Viimoinen kerros: 97 punaista ks:ää.


Karkkikoriste:
Tee 30 ketjusilmukkaa, liitä ympyräksi seuraavan kerroksen ensimmäisellä kiinteällä silmukalla ja ala virkata spiraalina: 1ks punainen, 1ks valkoinen, 1 ks punainen, 1ks valkoinen..jne. Jatka niin kauan, että karkki"tuubi" on halutun mittainen.
Viimoinen kerros: 30 punaista piilosilmukkaa.

Huom.! Toisin kuin yleensä kirjovirkkauksessa, älä suotta kuljeta toista lankaa silmukoiden sisällä. Tämä siis vaan sen takia, että miun mielestä sisällä kuljettamalla tulee vielä jämäkämpi ja hankalasti käsiteltävämpi karkki. Voi toki olla, että ero on vaan miun pään sisällä.

Sulje pistoilla ja/tai solmuilla karkkimaiseen muotoon. Tämä osottautu ainankin ittelle aika ärsyttäväksi juuri tuon mainitun jäykkyyden takia. Mutta kestääpähän käyttöä!
Ompele kiinni penaaliin haluttuun kohtaan.


Sitten vielä penaalista pohjan harsiminen/virkkaaminen kiinni (nurjalta) ja vetoketjun ompelu suuaukolle. Sitten on homma valmis! Olipahan muuten tekeminen saada tuo pussi nurinperin ja takasin oikein päin! Melko jämpti ja jämerä tuli nimittäin. Mutta edelleen: kestääpähän käyttöä. Tuli myös vetoketjua ommellessa mieleen, että olisi ehkä tämäkin kannattanut tehdä vetoketjusta alkaen. 12cm vetoketju oli muuten just eikä melkein sopiva miun tiukalla käsiallalla, mutta jos penaalia aiot tehdä niin varmuuden vuoksi ostaisin sinuna vetoketjun vasta kun tiiät mikä on paras koko.

Täytä penaali kynillä ja/tai marianneilla.

Jäikö jotain epäselväksi? Oli senverran vasemmalla kädellä kirjotettu, etten pienimmissäkään määrin ihmettele jos jäi. Kysy siis ihmeessä! Vastaan varmasti, ellei jonkun omituisen "tyhmää päässä"-momentin takia jää viesti/kommentti näkemättä.


Ja taas pyytäisin vienosti, että mikäli satut tällä ohjeella tekemään, niin kovin mielelläni näkisin kyseisen tuotoksen. Instagrammissa käyttöön @mie.ite.blogi #mieiteblogi #mariannepenaali

-Tiina

torstai 18. elokuuta 2016

Leolaukku


Tämä laukku on odotellut viimeistelyä jo tovin. Virkkaukset oli virkattu jo pari-kolme viikkoa sitten, mutta laukku odotteli viimeistä muotoaan. Siihen piti tulla tekonahkainen pohja, mutta ei se sitten näyttänytkään niin hyvältä, kuin suunnittelin. Eli perinteisemmin mentiin. Mutta ehkä seuraavaan laukkuun sitten?


Koukku: 1,75mm
Langankulutus: n. 210g


Ohjeesta poiketein tein kaksi mustaa pylväskerrosta, sekä yhden kiinteiden silmukoiden kerroksen loppuun. Jostain kummallisesta syystä käsiala tiukentui työn jatkuessa, eli alaosa oli yläosaa leveämpi. Mutta kun nappasi pohjan kulmat sisäänpäin, niin tämäkin ongelma poistui täysin! Eli oikeastaan ihan hyvä virhe.


Sangan punos(?) ja vetoketju perinteisesti Merletosta. Saman mallisia laukkuja oon tehnyt jo kolme: lemppari laukkuni camo-siksakin, siksak-laukun ja toki sinkku-laukun, joka jäänyt vähän vähemmälle käytölle. Omaan käyttöön nuo olan yli viskattavat vaan on kätevimpiä, siksi tuntuu valmistuvan yksinomaan niitä. Ja eihän laukkuja voi olla ikinä liikaa? Eihän? Tähän laukkuun tein myös pienen kännykkätaskun sisälle. Tuo vetoketjun vetimen letti juolahti mieleen camo-siksaklaukkua tehdessä, ja totesin sen käteväksi. Helpompi operoida ketjua letistä nykimällä.


Tämä pylväillä virkkailu ei ole (vielä) ihan miun leipälaji. Osaisko joku viisaampi kertoa, miksi tuo alotus lähtee tuolla tavalla kiertymään? Onneksi tuota laukkua voi sitten aina pitää "ruma puoli" itseään vasten. 


Jäi kyllä todella tyytyväinen fiilis tästä laukusta. Veikkaan, että pääsee kyllä ahkeralle käytölle. Helppo yhdistääkkin tuota minttua, harmaata ja mustaa miun mustaa, harmaata ja farkkua täynnä olevaan vaatevarastoon.

-Tiina


maanantai 15. elokuuta 2016

Meikkipussi, siksakilla tietenkin


Täällähän on ollut jo pitemään siksakpsykoosia päällänsä. Kuten ehkä saattaa huomata... Enkä millään muotoa lupaile, että ois loppumassa. Päinvastoin. Tosi helppo tapa saada ihanaa näyttävyyttä. Tietty inspiraationa ja ekojen miun tekemien siksakkien ohjeiden luojana ah-niin-ihana Molla Mills, mutta sittemmin oon tehny pikkasen eri tavalla omani. Pienen pieni muutos vaan. Nyt pääsi luvan kanssa tekemään taas siksakkia, kun tuli kaverilta pyyntö meikkipussiin.


Toiveet: Siksakkia, musta + vaalean harmaa, puuvilla vuori, koko 25cm x 18cm. Koko heitti sentillä leveydessä ja useemmalla pituudessa (symmetrian takia, ettei tarvinnut päättää harmaaseen), mutta muuten pitäisi täyttää toiveet. Ja aina mieluummin liian iso, kuin pieni! Aina se sisäinen perfektionisti iskee pahemmin, kun muille pitäisi tehdä. "Ai kauhee, miten tuosta näkyy tota toista lankaa.." "Kelpaakohan tämä nyt.." "Tuleekohan tästä kalalangasta liian jäykkä.." Kalalanka on kyllä siitä mahtavaa, että tuntuu että kestäisi ydinsodankin.


Ohje: Omasta päästä (162s ja 9:llä jaollinen siksak)
Koukku: 2mm
Langanmenekki: Noin 150g


Siinä vähän vielä fiiliskuvaa tekovaiheelta. Toivottavasti ois vielä loppukuusta muutama päivä, että kehtaa olla paljain varpain ulkona.

-Tiina



torstai 11. elokuuta 2016

Siitä piti tulla mekko

Hauskan psykedeeliseksi vetää kuva tuon raidoituksen. Mutta ihan perus raitaa se vaan on.

Kaava oli etitty ja kankaat ostettu mekkoa silmällä pitäen. Pientä jännitystä ilmassa, kun ei oo ihan yks tai kaksi vuotta, kun oon viimeeksi itteleni jotain vaatetta ommellut. Mutta se kohta, kun sovitin mekkoa päälleni helman pituutta kattoakseni, niin totesin että eeeeeeei tää ehkä oo ihan miun mekkomalli kuitenkaan. En oikein osannut päättää mihin sen kuminauhan iskisin, että se miun päällä näyttäisi hyvältä. Jotenkin ne mittasuhteet ei toimineet. Olin myös tavoistani poiketen kotona farkut jalassa tolla hetkellä, ja siinä sitten tulikin idea: helmaa reilusti lyhyemmäks ja paidaksi! Iskin vielä ohutta kumpparia helmaan, niin tuli paidasta tommonen söpö säkki.


Lähtötilanne: Todella helpon oloinen mekkokaava uusimmasta Suuri käsityölehdestä ja halu sommittaa tuo rusetti hihansuun tietämille.  Kangas riitti muuten JUST eikä melkein leveyssuunnassa. Vähän jäi naftiks pari saumanvaraa, mutta samapa tuo. Suurinpiirtein ja sinne päin, se on (valitettavasti) miun motto. Toki ois voinu tehä vähän kapeemmankin mekon/paidan, ois se varmaa päälle mahtunut ilman vetoketjuja/nappeja. 


Tuo rusetti oli se juttu, joka miulle sieltä eurokankaan palalaarista huuteli. Ja raidat toki puhuttelee aina. Sain kuin sainkin tuon rusetin osumaan just siihen kohalle, mitä suunnittelin.


Säkkipaita
Ohje: Suuri Käsityö 8/2016 (pikatikki)
Kangas: Viskoosia. Eurokankaan palalaarista.

"Ota lähempääkin kuva."
"Saako näkyä leuka?"
"Jos niitä näkyy vaan yksi."

On tämä kyllä aika ihana paita vaikka itte sanonkin. Muutenkin oon tykästynyt tähän viime aikoina nähtyyn armolliseen löysien paitojen muotiin. Tääkin paita on semmone sopivasti valtava. Mahollisimman stretsaavat housut jalkaan, tää paita päälle ja pitsalle! Voi sitten aivan hyvin vetästä sen koko pitsan ilman, että vaatteissa on epämukava olo.

"En mie osaa olla näissä kuvissa"

-Tiina

keskiviikko 10. elokuuta 2016

Vauvan tossut ja taas pientä pussukkaa


Tuttavapiirissä tuli vauvauutisia. Vauvauutiset tarkottaa luonnollisesti käsityöpsykoosista kärsivän elämässä koukkuun tai puikkoihin tarttumista. Tällä kertaa taas koukkuun. Vielä kuukauden jos useammankin saa näihin tossuihin puettavaa odotella, mutta josko tulevat vanhemmat tykkäisi tuijotella söpöjä pikku tossuja.



Virkatut tossut
Koukku: 3,5mm



Oli muuten ensimmäinen kerta, kun seurasin mitään ohjetta youtubesta. Ensimmäiset kierrokset (jossa virkkaus tapahtu norminopeudella) pidin kilpavirkkausta ohjeen kanssa. Tietenkin. Voitin myös. Tietenkin. Kjäh, kjäh, kjäh. Ah, niitä elämän pieniä iloja.


Tässä kohtaa lupasin ittelleni, että jos ikinä teen tällä ohjeella uudestaan, niin teen yksivärisenä. Lankojen päättely - vihaan. Ja näitä oli miljoona! Vähintään. Jos kuitenkin sattuisin jossain mielenhäiriössä tehdä nämä vielä kaksivärisenä uudestaan, niin tekisin vähän paremmin toisistaan erottuvilla väreillä.


Napin sijaan laitoin tossun varteen Paaposta ostetun puisen hand made-merkin. Voi jestas noista tuli pienet. Mahtuuko niihin muka joku? Etenkin vähän jänskättää, miten vauvan jalka menee tosta varresta, kun nappikin on vaan koristeeksi. Mutta onhan ne tosiaan ihan söpöt vaikka koristeena, jos ei muuten mene.

Muutakin pientä valmistunut. Kuten vasta mainitsin piipahdin siskon ja siskontytön kanssa Tukholmassa. Reissun aikana selvis miten siskontyttö piti korttejaan, ja asiaan oli pikaisesti saatava muutos. Siis miun mielestä. Täti-ihminen, mikä täti-ihminen. Kuvasta ei ehkä hirveen hyvin erota, mutta violetti ketju on valkoiseen ja harmaaseen lankaan yhdistetty. Vetoketju tietty Merletosta.


(kuviona perus siksakkia, seittemällä silmukalla jaollinen)
Koukku: 3mm


Vaihdoin muuten vähän blogin ilmettä. Mitäs tykkäätte?


-Tiina






torstai 4. elokuuta 2016

Zipper Down Pouch - how to crochet a pouch from the zipper down.

Hate sewing on zippers? Me too. So much that I decided to post this tutorial in English too. Click here for the Finnish version.

Note: This is not an exact pattern, but a how to tutorial. You can pretty much use any yarn, but I prefer a not-too-thick cotton yarn. Something you can work with a 2,5mm to 3,5mm hook.
Also, this is my first tutorial in english, so be kind.


I used:
2,5mm crochet hook
10cm zipper (about 4 inches)
A sewing needle


1. Take a long strand of the yarn you'll be working with and stitch around the zipper. The more even the better. The stitches should also be around the same size as the sc's that you're going to crochet on them. Also try to make about the same amount of stitches on the both sides of the zipper. Don't stress it, this is not an exact science. 


2. Make one sc in all of the stitches. Except the ones on the ends of the zipper, for those I usually make 3 sc's. 


3. For the next two or three rounds increase 4 sc per round in the end corners of the zipper by making 2 sc's in one. You'll have to do some annoying counting of the stitches if you're planning on making a pattern like I did, but not to worry: just add the amount you need. Don't stress it. Then just sc after sc after sc until the pouch is near the desired length.


 4. When your pouch is getting to the desired length decrease 4 sc's per round in the last two to three rounds. Do the decreases in the same places on the corners as you did the increases at the beginning. This creates a nice little roundness. You can also skip this part, and just go straight to the next step.


5. Turn your pouch inside out and sc the bottom shut. You can of course sew it shut too if you prefer.

Some pouches i've made from the zipper down
6. Weave in ends and enjoy. I also recommend posting your pouch on social media. If you use instagram please tag me @mie.ite.blogi and/or use hashtags #mieiteblogi #zipperdownpouch, I would really much like to see how yours turn out.


-Tiina