Sivut

perjantai 5. heinäkuuta 2019

Ruutuvirkattu Stormtrooper Kassi

Ah, Star Wars. Sillä vaan ei voi mennä vikaan.


Tämä on taas näitä "näin joskus instassa" jne. ja siitä se ajatus sitten lähti. Näin siis instagrammissa kerran Stormtrooper-ruudun, ja tottakai semmonen oli pakko tehdä. Kävin sitten googlettelemaan, ja löysin muutaman euron hintaisen ohjeenkin. Intensiivisen virkkaamisen ja ompelemisen jälkeen kassi oli valmis.


Ruutuvirkattu Stormtrooper kassi
(Lisäsin muutaman ruudun sivuille)
Lanka: Liina Kalalanka - Suomen Lanka (18 säikeinen)
Koukku: 2,5mm

Vastaavan ruutuvirkatun Stormtrooperin ohje löytyy myös sailaslaiza:n blogista
(en laskenut, että onko tasan saman kokoinen)


Pohjan kassiin tein mustasta nahkapaperista. On kyllä valtavan paljon helpompi käsitellä kosteana. Mietin ensin korkkia tai tekonahkaa, mutta nahkapaperi vei voiton. Tuo virkkuun kiinnitys nahkapaperiin olisi voinut olla vähän siistimpi, mutta näyttääpä käsin tehdyltä.



Oon hillonnut tuota Eurokankaan palalaarista joskus sukellettua Darth Vader-kangasta varmasti yli kaks vuotta. Oon aiemminkin raaskinut käyttää siitä vaan pienen palasen kuulokekukkaroon. Mikä siinä on, ettei liian upeita kankaita meinaa raaskia käyttää? Ihme juttuja. Jotain pientä hamstrausongelmaa ehkä? Ei kai..


Päätin kiinittää vuorin käsin ompelemalla. En halunnut, että vuorin puolella näkyy niin selvästi valkoiset ompeleet, kuin mitä ompelukoneella surauttamalla olisi jäänyt. Veikkaan että häntä vielä vähän fiksailen. Mie veikkaan, että tässä lähiaikoina irroitan vuorin ja lisään siihen magneettilukon, jotain pientä kiinnitystä nimittäin tuntuisi kassi vaativan. Ei ole onneksi iso operaatio se


Oon aivan valtavan mielissäni tästä kassista! Vaikka toki haluaisinkin olla ns. hyvien puolella, mutta kyllä toi imperiumin kuvasto vaan on silti erittäin silmää miellyttävää, heh.

-Tiina


sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Tomppa Devon Pouch


"Kun ompelen Tomppaa.
Kun kuulen kuinka kone lyö ja saumat kohtaa.
Tuskanhien se aikaan saa, ahaa, ahaa.
Mie ompelen Tomppaa
ja kuinka miun sydän kiihkeänä mukana komppaa
terä ratkojan repäisee, ou-jee, oujee"


Voi kyllä, aion todellakin tuon saman läpän heittää joka ikinen kerta, kun esittele Tom of Finland ompeluja. Onneksi en sentään laulanut ommellessa, koska asun kerrostalossa ja innostuin ompelemaan yöllä. Anteeksi naapurit, mutta taitaa olla aika hiljainen ompelukone.


Devon Pouch
Vuorikangas: Eurokankaan palalaarista.

 Tavallaan tuntui vähän suolaselta hinta noin yksinkertaiselle pussukalle, mutta a) oli muutama pvä sitten -30% ja b) suunnittelijoita on aina hyvä tukea. Ja kyllä tälle käyttöä tulee, aion ehdottomasti tehdä useamman. Ja ohje oli erittäin selkeä. Ainoa mitä toivoisin, että jos ohje on tuumina, niin olisi myös valmiiksi käännetty sentteihin. Suurin osa maailmasta kun kuitenkin operoi metrisessä järjestelmässä.



En ole muutenkaan mikään maailman siistein ompelija, mutta nyt tein vielä sen virheen että ompelin väsyneenä. Yöllä. Leikkasin myös kankaat väsyneenä. Yöllä. Onneksi jää omaan käyttöön, niin selkeät kauneusvirheetkään ei niin haittaa. Saumat miulla on aina vinoja, mutta nyt ne on vähän katkeileviakin. "Hups". Tuosta ylemmän vetoketjun juuresta jouduin ratkomaan, ja ilmeisesti erittäin huolimattomasti ompelin uudelleen.


Omista kangasvarastoista löydetty ja aikanaan Eurokankaan palalaarista sukellettu sateenkaari-kangas oli itsestäänselvä valinta yhdistää tuohon Finlaysonin Hook-Uppiin. Tämä pussukka taitaa siirtyä kässäkamojen kuljettamiseen. Sinne mahtuu tosi hyvin pienet sakset, mittanauhaa, palmikkopuikkoa jne. Ja etutaskuun saa kivasti vaikka silmukkamerkkejä mukaan. Tilaa on jopa liikaakin.


Note to self:

Seuraavan ompelen päivällä.
Seuraavan ompelen ei-väsyneenä.
Seuraavaan laitan tukikankaat vuoriinkin, kuten ohjaan mukaan piti, mutta laiskotti.
On se silti hiton hieno.


-Tiina

lauantai 29. kesäkuuta 2019

Sateenkaari-siksak



Ah, siksak. Tuo Molla Millsin kirjoista opittu helpoista helpoin tapa saada kaikesta näyttävää. Siihen vielä yhdistetynä sateenkaaren värit, niin mikäs sen parempaa. Yhessä vaiheessa meinas jäädä vähän siksa-putki päälle, mutta nyt on ollut vähän taukoa. Hyvin voiskin alkaa taas laittamaan siskakkia kaikkeen.


Sateenkaari-siksakpussukka
Ohje: Oma, mutta Molla Millsiltä opittu kuviointi.
Koukku: 2,5mm


Tein 84 ketjusilmukkaa, yhdistin ympyräksi ja aloitin väri kerrallaan 7 silmukkaisen siksakin. Pussukasta tuli vähän pitempi, kuin suunnittelin, mutta semmosta se välillä on. Koukut mahtuu tosi hyvin tuonne, eli käyttötarkoitus löyty pussukalle heti.


Lienee myös kivuliaan selkeää, että vetoketjun ompelin käsin. Myöskin päätin säästää aikaa ja jättää vuorittamatta. Eipä koukkupussukka välttämättä semmoista kaipaa.


Toivottoavasti kaikilla oli hauska ja turvallinen pride. Netistä seuraten olipahan taas upean paljon väkeä! Pyrin olemaan hyvä liittolainen, mutta todella paljon on edelleen opittavaa.


-Tiina



maanantai 20. toukokuuta 2019

Lost Doily Cal

Näin instagrammissa, että iki-ihanalla Johanna Lindahlilla (Mijo Crochet) oli alkamassa pitsiliinan yhteisvirkkaus Lost Doily Cal. Ja vain kolmen viikon cal, heh eli kerrankin jotain mihin en kerkeä kyllästyä tai tipahtaa pahasti matkasta, jolloin se "vain jää"


Aloitin tekemään moniväristä, mutta totesin että haluan tehdä samaan syssyyn myös yksivärisen. Ja yksivärisestä tulikin miun silmään paljon hienompi! On kyllä upea toi malli, ja hyvin mielellään maksaa suunnittelijalle hyvästä työstä.


Ohje: Lost Doily Cal
Lanka: Monivärinen:  Catania - Schachenmayr
Koukku: Yksivärinen 2,5mm, Monivärinen 3mm


Yksivärinen liina hengailee ainakin toistaiseksi olohuoneen pöydällä. Katsotaan kuinka kauan.


Monivärisen liinan iskin parvekkeelle. En oo enää yhtään vakuuttunut, että noi värit sopii, mutta antaa nyt mennä. Vai pitäisköhän sittenkin virkata vielä vaikka yksivärinen harmaa ja laittaa se partsille. Hmm...

Lopun kissakevennys. 


Käsitöiden kuvaaminen kissataloudessa on välillä hieman haastavaa. Ilmeisesti virkkasin vahingossa kissa-alustan. Yhden urpon sain pois liinan päältä, niin pian siihen ilmestyi toinen pönöttämään. 

-Tiina

tiistai 30. huhtikuuta 2019

Upean kamala / kamalan upea kasaripaita


Raksi seinään, mie neuloin paidan! Tässäpä asia, joka ei toistu kovin usein, mutta tulisi toistua useamminkin. Olin viime metreille asti vähän epävarma tästä väristä, että onko tää hirveä vai just niin hirveä, että vähän upeakin. Oikeestaan vasta kun sain kuvia, niin tää voitti miut puolelleen.



Kasaripaita
Lanka: Novita Elegia, 330g
Puikot: 4mm ja 4,5mm


Lähinnä uosta Alex-mallista nappasin silmukkamäärät. Jatkoin lisäyksiä niin kauan, että kädentiet kohtasi kainalojen alla, sitten erottelin hihan silmukat jatkoin pötkönä alaspäin. Hihoja sovittelin vähän väliä, että mikä olisi järkevä määrä kavennuksia. Hihojen tekeminen on jostain syystä miun mielestä ärsyttävää, mutta nää sain tehtyä pääsiäisen aikaan, eikä ees tehny kovin tiukkaa! Itseasiassa pääsiäisenä sain toisetkin hihat neulottua, mutta niistä myöhemmin.


Tuo Novitan Elegia tarttui matkaan helmikuussa tokmanni-reissulla. Olin vähän allapäin, ja tarvitsin vähän väri- ja shoppailuterapiaa. Tuosta kyseisestä väristä tuli myös Megan Jayne Grabben Body Positive Power kirjan kansi mieleen, ja siitä syntyi ostopäätös.


Miulla oli taas selkee visio kuvista, mutta ihan ei toteutunut. Ja parasta myös se, että kuvaaja näpsii menemään, kun vasta asettaudun. Toisaalta usein tykkään eniten näistä häsläkuvista.


Tämän kuvan yhteydessä käyty keskustelu kuvaajan kanssa: 
"Yritin laittaa käden taskuun samalla kun coolisti nojailin, mutta eihän näissä oo kun älyttömät epätaskut, koska naisia syrjitään tässäkin!"
"Aiva."

-Tiina


maanantai 1. huhtikuuta 2019

Sateenkaari Secret Paths-huivi


Voihan liukuvat lankakakut, onko mitään ihanampaa? Tämän huivin mie alotin jo palttiarallaa vuosi sitten. Jossain kohtaa tajusin, ettei mitenkään riitä ohjeen mukaiseen lopetukseen huivi ja käämihän siinä paloi. Tietenkin. Eli suutuin ja jätin pitkäksi aikaa sikseen, koska "ei siitä kuitenkaan tuu niin hieno". Eteenpäin kelaukella: TULIPA!


Koukku: 3,5 mm


Tämä huiviraukka siis odotteli tyhjän panttina kuukausitolkulla. Kerkes muuttaakkin välissä viime kesänä, ja sillonhan mie sen vasta unohinkin pussukkaansa nyhjöttämään, ennenkuin nyt yhteen yövuoroon nappasin mukaan. 


Yritin paria eri lopetusta, koska ohjeen mukaisiin krumeluureihin ei riittänyt lanka, mutta ei siitäkään oikein tullut mitään. Jos olisin tehnyt mallitoistoa vain sen kolme kertaa, niin ei olisi päässyt koko lankakakakun väriloisto oikeuksiinsa. Lopetin sitten neljännen mallitoiston aikana kerrokseen 14., jonka tein ohjeen pylväiden sijaan pitkillä pylväillä. Aivan hyvä tuli!


Käytin sen verran hyvin grammalleen tuon Whirl-kakkusen, että tupsuista uhkasi tulla vähän turhan kaposet. Kävin sitten lankavarastoja läpi, ja totesin että Hjertegarnin Cotton nro 8:n lila on melkosen saman värinen. Tupsuissa siis osa sitäkin lankaa. Mie en ainakaan ees huomaa eroa.


Oli muuten ensimmäinen kerta, kun pingotin mitään kissataloudessa. Opin seuraavaa: Seuraavaksi hoidan pingottamisen kokonaisuudessaan suljetun oven takana parvekkeella, ettei tarvii olla sydän syrjällään kun kissat hyppii päin käsitellessä nuppineuloja. Hemmetin urpot.. Parveke oli ainoa paikka, missä huivi sai kuivua rauhassa, ja sinnekkin olisivat karvaiset herrat halunneet, mutta tylysti pidettiin ovi kiinni.


Mie oon yleensä vähän turhan huono käyttämään värejä, mutta ehkä mie vielä opin. Tää sateenkaarivärinen Jumping Jelly pisti kyllä heti silmään, kun sillon viime vuonna Espoon Menitassa käydessä sitä ihailin. Raikkaiden värien lisäksi tykkään myös sateenkaaren poliittisesta viestistä.



Elämäni manteli mukavan kärsivällisesti taapersi miun kanssa etsimään jotain ees vähän kivaa kohtaa kuvailla. Graffitit toimii aina. Ja kyllä - on täysin mahdollista, että huomasin vasta paikan päällä että yksi (päätelty) lanka oli vielä katkaisemassa. Onneksi on hampaat.. Ja ihan hauskaa, että kuvaaja nappasi tämänkin hetken talteen.

-Tiina

torstai 28. maaliskuuta 2019

Monday-mekko taskuilla



Kässäkerho Pom Pomilla on ihana Monday-mekko kaava. Yksinkertainen ja nopea ommella, yksinkertaisen tyylikäs. Ei vetoketjuja, eikä mitään hankalaa. Semmonen tyydyttävä yhden illan ompelu Sold! Se oli siis ostettava. Omani tein paria kokoa pienempänä, koska halusin istuvamman kokoisen. Taisin lyhentääkkin kaavaa vähän. Seuraavan teen kyllä kokoa isomman. Omaani lisäsin myös taskut, koska melkein parasta vaatteissa on: taskut. 


Kangas löytyi Eurokankaan palalaarin puuvilloista. Tuollainen melko ohut farkun värinen pilkullinen puuvilla. Ihan miun juttu. Nappivalinta, vaikka itte sanonki. On muuten eka vaate pitkään aikaan, joka on omista käsistä päätynyt vakinaiseen käyttöön. Enemmän oon ollu kyllä semmonen asustekässäilijä. Viimeeksi joskus 10 + vuotta sitten ompelin minihameita useammankin, joita tuli käytettyä paljon.


Ei-niin-kovin-kätevänä ompelijana lisäsin taskut sellaisella menetelmällä, että googletin "how to add pockets ja tein niinkun käskettiin. Taskun kaavan piirin vähän sinne päin, ajatuksella että käsi mahtuu. 


Mikä siinä on, että aikuinen ihminen ei uskalla kameraan kattoa? Ei ei, kenkiin, lattiaan, maahan, vasemmalle, oikeelle, alaviistoon, yläviistoon, mutta EI kameraan. Oijoi, voi voi.


Ja takaa. Mie oikeesti hetken mietin, etten julkaise tätä kuvaa, koska "yhyy selkämakkarat". Sitten muistin että oon terveellä itsetunnolla varustettu aikuinen ihminen, ja miun selkäröllykät on aivan söötit.


 Useimmiten mekkoa tulee käytettyä auki olevan neuletakin kanssa. Noi mustat neuletakit on kyllä semmonen miun turvariepu, melkeinpä aina päällä.


Vapaa-ajalla piän lähes poikkeuksetta tuota kirppikseltä ostettua vyötä mekon kanssa, mutta usein töissä saa olla auki. Mutta se turvaneule päällä.


"No hemmetti, tässähän on jotain likaa!" 
Kiitos kuvausavusta Mari <3 Ihanaa, kun on bloggaava (Rakkautta ja mamarkiaa) ystävä, jonka kanssa osuu ajoittain samaan kaupunkiin ja joka ei hetkeäkään hätkähdä "etitäänkö joku ees vähemmän ruma tausta ja ottaisit miusta pari kuvaa?"-pyyntöä. Tämäkin mekko-raukka on oottanut kuvaamistaan jo viime joulukuusta asti, ennenkun Mari pelasti tilanteen.


-Tiina