Sivut

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Neuleille oma projektipussukka

Tuossa vasta tein merihenkisen projektipussukan, mutta sehän on selkeästi virkkaukselle. Siinähän on virkattu ankkuri. Homma on siis täysin selvä, eikä sillä voi samalla tapaa neuloa. Sehän ois vähintään outoa. Tai sitten on myös mahdollista, että halusin vaan keksiä tekosyitä ommella lisää näitä projektipussukoita.


Kangas on ostettu poppanavakasta, jossa on kyllä ihan liikaa ihania kankaita, onneksi on hankalalla puolella kaupunkia ittelleni. Kaavana toimi sama ruutupaperiin suurinpiirtein piirretty ja siitä leikattu, kuin viime pussukassa. Mutta tosiaan esimerkiksi tuuma&toimi-blogista löytyy suomenkielinen ohje. Tällä kertaa tuli muuten käsiaukoille huomattavasti vähemmän ruttuja. Eli johan näitä pitää senkin takia tehdä lisää, kun taidot kehittyy koko ajan.


Tietenkin jos tekee neulomiseen oman pussukan, niin se vaatii myös jotain neulehenkistä koristetta. Tämä succaplokin "Knitting is not a crime"-tägi tarttui josku mukaan jollain Pyöröpuikko-reissulla. Jos käytte Lappeenrannassa, niin käykää pyöröpuikosta. Lankojen ja kuteiden lisäksi aivan ihanaa pientä tilpehööriä. Mie RAKASTAN tilpehööriä. Rakastan myös sanaa tilpehööri.


Nyt sietää sitten suorittaa neulekävelyäkin. Varovasti toki ja autoihin huomion kiinnittäen ja sukkapuikkojen rintalastaan puukottamispotentiaalin huomioon ottaen. Mutta muuten suosittelen neulekävelyä lämpimästi! Ihan jo senkin takia, että ite kehtaisin tehä sitä paremmin Tampereen lähiöissä, jos ihmiset tekis muutenkin.

Ruma pömpeli valikoitui kuvaustaustaksi söpön nallen takia

Minkähän tekosyyn sitä sitten keksisi pussukoiden tekemiselle, kun neulomiseen ja virkkaamiseen on omansa? Tietty eri kokosia pitäis kyllä olla. Ehdottomasti.

-Tiina



keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Kahden euron Cousteau + monta itsulia

Bloggarin ongelmat: pipo valmistui jo pari viikonloppua sitten. Kuvaajakin ois ollu paikalla. Mutta viisaudenhampaiden poiston aiheuttama leuan turvotus ei ollu semmosta, mitä halusin ikuistaa. Otettiin muuten kolme pois niitä hampaita. Näytin toispuoleiselta hamsterilta. Nyt piti sitten turvautua vanhoihin kunnon itsuleihin.


Käytän itsepintaisesti sanaa itsuli selfien sijaan. Itsuli kuulostaa just semmoselta sanalta, mitä joku aikuinen käyttää yrittääkseen olla ns. inessä nuorten skenessä, ja menee vielä enemmän metsään. Kuulen tänne Tampereelle asti, miten teini-ikäinen siskontyttö Lappeenrannassa pyöräyttää silmiään ja tuhahtaa jokaisen "itsuli"-sanan kohalla. Itsuli, itsuli, itsuli.


Puikot: 3,5mm
Langankulutus: 95g

Costeau-pipoja oon tehnyt jo kaksi aiemminkin: keltaisen ja harmaan. Kyseiset yksilöt oli vaan aika tavalla pienempään päähän. Ja ne olivat bambusekoitetta. Omaan pipoon valikoitui akryylilanka, jota meni kahden euron (kahden kerän) verran.


Tuotemerkin virkaa toimittava ihana maatuskanauha on saatu Merletosta. Kiitos! Mie rakastan maatuskoja. Ne on ne pienet jutut, jotka tekee paljon. Epätasaista käsialaa se ei toki pelasta, mutta vähän kyllä syytän langan säikeisyyttää siitä. Plus tätä on neulottu mm. Merleton neuleillassa, eli olin huomattavasti keskittyneempi höpöttelyyn kuin neulomiseen.


Tämä pitää aina vetää kunnolla päähän, ettei jää semmonen nöpö (nänni) tuohon päälaelle. Mutta jotenkin silmää miellyttää se, miten nuo kavennukset menee.


Kyllä oli jotenkin erityisen viisas olo, kun koulumatkalla otin miljoona itsulia. Mutta a blogger's got to do, what a blogger's got to do. Palttiarallaa tämmönen ilme tuli sen jälkeen, kun tyhjästä ilmestynyt lintubongari kysyi pääseekö hänkin kuvaan.

Ei miulla muuta.

-Tiina

perjantai 16. syyskuuta 2016

Sukkia juhlavuonna syntyville vauvoille


On menossa Villasukkakeräys juhlavuotena syntyville. Eli tavoitteena on neuloa sini-valkoinen sukkapari jokaiselle vuonna 2017 syntyvälle vauvalle. Ainakin useampi lankakauppa ottaa keräyksen sukkia vastaan. Tampereen Lankamaailmassa oli 10.9. neuletapahtuma, jonka osallistujille lahjoitettiin kaksi kerää Maijaa sukkia varten. Aivan ihana juttu! Omista keristä tuli kolme sukkaparia ja pieni nöttönen sinistä jäi jäljelle. Valkoinen meni metrilleen: viimoseen pikkusukkaan jäi palttiarallaa viiden sentin päättelylanka.


Ohje: Junasukat
Lanka: Maija/Gjestal (saatu Lankamaailmasta)
Puikot: 2,5mm

Valkoiset ei tosin ihan oikeaoppiset junasukat ole, kun jalkapöytä tuli tehtyä ilman nurjia silmukoita. Ihan ajatuksissani puskin vaan etiäpäin nurjista välittämättä.


Raitasukat
Ohje: omasta päästä + junasukista kantapää
Lanka: Maija / Gjestal (saatu Lankamaailmasta)

Loin silmukoita 9/puikko ja tein 6 kerrosta 1 kiertäen o, 1n resoria. Sitten 21 krs joka toinen sininen, joka toinen valkoinen. Kantapään jälkeen vielä 19 kerrosta joka toinen sininen, joka toinen valk ja kärkikavennukset valkoisella. En tiiä miksi, mutta miusta nää on erityisen söpöt. Niin söpöt, että näille tekee mieli vähän lässyttää.


Onneksi kerkesin omat parit neuloa, ennenkuin syysflunssa puski kunnolla päälle. Mutta varmuuden vuoksi sukat viettävät pesun jälkeen vähintään viikon pakkasessa, ennenkuin vien ne lankamaailman keräykseen.


Hommasin samalla lankamaailma reissulla 15 senttiset zing-sukkapuikot. Hetki meni totutellessa "liian lyhyisiin" puikkoihin, mutta ohan noilla pikkusten sukkien neulominen paljon helpompaa, kuin 20 senttisillä huitominen. 

-Tiina

torstai 8. syyskuuta 2016

Merihenkinen projektipussukka


Tässä on taas semmonen projekti, joka on muhinut mielessä jo pitemmän aikaa, mutta toteutui vasta kun näin (vielä hienomman) version Vilkasta virkkausta!-rymään. Eli käsivarrella kannateltava projektipussukka. Idea tuli vastaan joskus pinterestiä selaillessani. Oma piti vaan koristella virkkauksella, koska ankkuri oli jo valmiina. Ja koska miksi ei!


 Oon ollut reilut pari viikkoa koulussa ja nyt jo oon saanut ihmettelevää/ihailevaa kommenttia koulun pihalla kävellen neulomisesta/virkkaamisesta. Miulla vaan on ollut vähän huono varustelu kyseiseen hommaan. Semmosta oon jo jonkin aikaakin pohtinut, että virkkaus-/neulontakävelystä tulis isompi juttu, kuin sauvakävelystä ikinä jos sitä lähtis kunnolla lanseeraamaan! Who's with me?! Tässä on vaan ittellä semmonen ongelma, että miuta helposti meinaa nolottaa jos yksin virkkauskävelen. Vaikka järjellä ajateltuna veikkaisin, että Tampereen lähiöissä on näkynyt 1-2 oudompaakin juttua kuin kolmekymppinen virkkaaja.


Ankkuri
Ohje: Ankkuri / Molla Mills - Virkkuri 3
Koukku 2mm

Tämä kassihan on myös käännettävä, joskin ite laitoin vähän tylsästi samaa kangasta molemmille puolille. Sormet kyllä syyhyää tehä lisää. Pussille löytyy ohje esim. Tuuma&toimi - kätsy kässäpussi. Omaan vilkuilin tuolta ja erinäisistä pinterest-lähteistä vähän et mites se nyt tosiaan meneekään ja piirsin vähähän kulmikkaamman kaavan ruutupaperille. En tietenkään luentolehtiöön, enkä koulussa, enkä varsinkaan tunnilla..


Ankkurin tein Virkataan yhdessä viikottain-ryhmän viikkohaastetta varten kirjanmerkiksi, mutta siitä tuli turhan massiivinen siihen tarkoitukseen. Mietinkin sitten sille jatkojalostusta, meinasin päätyä hupparin selkään, mutta jostain pompsahti tämä idea. Kaapissa oli valmiina eurokankaasta ostettua sini-valko pilkullista kangasta, josta muistaakseni piti joskus tulla hame, mutta en saanut aikaiseksi. Niitä on useempikin, siis niitä "tästä piti tulla"-kankaita. Ja lankoja.


Jännä miten kauas toi ompelu vie omalta mukavuusalueelta. Etenkin noista kädensijoista näkee liian selkesti puutteet ompelutaidoista. Noh, näyttääpä itse tehdyltä! Ja virheet tuo luonnetta. Tai jotain. Huomasin myös, että etenkin kun noita pyöristettyjä kohtia ompeli, niin piätin hengitystä. Heh, ai miten niin jänskättää? Noh, vähän kieroonhan ne sitten menikin. Pikkasen kyllä syö naista, kun tajusin että KAIKKI kuvat on otettu se suurin virhe/ryppy kameraan päin. Mutta silti oon tyytyväinen kassiini, ja omaan käyttöönhän se vaan menee!

Toimii myös mölkytessä

Edit: Mie ite!-blogi suosittelee varovaisuutta ja maalaisjärjen käyttöä virkkauskävelyssä. Ei siis liikennöidyllä alueella tuijotella käsiin. Tämä huoli tuli parissakin fb-ryhmässä ilmi, siksi vielä erikseen mainitsin. Älkää siis vaarantako itsenne tai muiden turvallisuutta!

-Tiina

maanantai 5. syyskuuta 2016

Bambulapaset


Bambulapaset, eli unilapaset, eli rasvauslapaset. (Piti muuten lukee vähintään kolme kertaa läpi, etten mihinkään kohtaan kirjottanu vahingossa "lapset"). Nii, eli mitkä? Miun kynsinauhat on ihan järkyttävässä kunnossa, ja muutenkin miun käet huutaa rasvaa syksyn tullen. Ei varmaan ainainen lankojen pyörittelykään ihan sitä parasta tee hyppysille. Päätin sitten ostaa mahdollisimman rasvaisen rasvan (päädyin Flow kosmetiikan sheavoihin, josta tuli myös ihan näppärää kuvausrekvisiittaa) ja iskeä sitä aimo kerroksen yöksi käpäliin. En kuitenkaan halua lakanoiden olevan ihan lähmässä ja puuvillahanskojen ostaminen kaupasta tätä tarkotusta varten ois vaan liian helppoa. Siitä iski sitten idea tehdä bambulangasta lapaset tähän puuhaan.


Puikot: 3mm sukkapuikot + 3mm 100cm pyöröt
Langankulutus: 48g

Jos tarkkoja ollaan, niin ideahan tähän lähti Lankamaailman looppauskurssilla. Jotenkin kävi naurettavan paljon nolottamaan aina, kun myyjä tuli kädestä pitäen neuvomaan ja miun räpylät näytti hirveiltä. Kaikesta sitä voi ihminen kompleksin ittelleen järjestää. Aikuinen (suht) järkevä ihminen. Sillä viikolla oli muuten vielä sopivasti bambulangatkin tarjouksessa. 


Tein varret ensin erikseen sukkapuikoilla, ennenkun päätin loopata loput. Ihan jo senkin takia, että pystyn koulussa luennoilla neulomaan paremmin, kun tiiän ettei sukkapuikkojen ihana kilinä vahingossa häiritse kanssaopiskelijoita. Koska voihan se olla, että joku on niinkin outoa mieltä että se ihana kilinä olis häiritsevää. 


Miusta toi on tosi kaunis malli, mutta muutaman muokkauksen vaatis, jos esittelykäyttöön lapaset tekisin: 1. Miun käteen tuo ois ainankin vaatinu muutaman kerroksen lisää ennen peukaloaukkoa 2. Tuo suoraan sivussa oleva peukalokiila ei oikein toimi, vaan meinaa vääntää pitsineuletta vähän vinoon käteen nähden 3. Tekisin joko astetta paksummalla langalla, tai lisäisin muutaman silmukan - kovin tuli kapoiset. Sanoisin kuitenkin että rasvauskäyttöön aivan pätevät lapaset! Ja kauniit. Nyt vaan testaamaan. Sheavoita testailin jo, ja tuntui ihanalta räpylöissä.

-Tiina