Suutarien tauoille.

Olen sunnuntaina työtön. Syksyllä toivottavasti alanvaihtaja ja opiskelija. Siihen asti olen vielä loppuviikon lopettavassa urheilukaupassa myyjänä, mutta sitten se vaihe elämästä taputeltu loppuun. Huippuja ihmisiä tuli tavattua, mahtavia ystäviä saatu ja sitä kuuluisaa työ- ja elämänkokemusta. Ala ei ehkä ole kuitenkaan oikea, mutta kyllähän tää loppuminen ottaa ihan hiton koville. Pitkin alkavaa vuotta on tullut leivottua lähteville työkavereille läksiäisleivonnaisia ja tehtyä läksiäislahjoja. Nyt ulotin oman läksiäiseni kunniaksi lahjani urheiluliikkeen seinien ulkopuolelle. Aah, rakastan antaa yllärilahjoja! Piti toki odottaa lauantaihin, mutta ehä mie millään malttanut..

Meidän kohta entisen puljun vieressä on suutari, jossa kävin muutamankin kerran höpöttelemässä mitä sylki suuhun tuo. Oon kova sössöttämään ihan mitä sattuu ja siellä on mukavaa porukkaa, jotka joten kuten jakso kuunnella mainittua sössötystä. Satuinpa kertana eräänä näkemään, miten heidän "säleikkö" oli kiinni, ja siihen oli kiinnitetty käsin kirjoittu "palaan pian"-lappu. Ja siitähän se ajatus sitten taas lähti.

Fontti valikoitui perinteisellä "cross stitch alphabet" googlen kuvahakuun -menetelmällä. Ja kyseinen suutari on Viiden Tähden Suutari, joka selittänee nuo pistellyt tähdet.

Tuo rautalangasta väännetty koukku ei ole mikään maailman nätein, mutta ajaa asiansa ja siitä saa kyltin ripustettua säleikköön. En oikein muutakaan hienoa ratkaisua keksinyt. Veikkasin kyllä, että hyö siellä suutarissa keksisivät heti, mutta ilmeisesti hyvin toimi miunkin ratkaisu!

Ristipistoissa on muuten aina se juttu, että niissä menee kauemmin, kuin mitä kuvittelet niissä menevän. Luulin, että muistaisin sen ystävän joululahjan jälkeen, mutta ilmeisesti kerkesin taas unohtaa.

Tämmöisen sai lievästä nälkäkiukkuongelmasta kärsivä ystäväni jouluna.

...

Täytyy sanoa, että olin enemmän kuin pikkasen mielissäni, kun näin tämän päässeen heti käyttöön. Ja kehuja tuli. Mie RAKASTAN kässäkehuja! Sain myös aivan mahtavan kuvan tän kyltin käyttämisestä korvakoruna, mutta se jääköön itteni ihasteltavaksi ja hihiteltäväksi.

-Tiina