Sivut

tiistai 14. helmikuuta 2017

Ystävänpäivän imetyskorut




Miulla on tällä hetkellä kaksi pallomahaista ystävää. Toinen "poksahtaa" toivottavasti parin viikon päästä, eikä toisellakaa taida olla kuin alle kaksi kuukautta raskausaikaa jäljellä. Ystäväni Marin ansiosta edes tiedän, mikä on imetyskoru ja mie oon nyt melko vakuuttunut että jokaisella tuoreella äiti-ihmisellä semmonen tulisi olla. Heh, tai sitten vaan halusin nopeella näperrettävällä piristää kavereita.


Idea helmiin tuli instagrammia selaillessa, kun vastaan tuli tämä ihana @paapo.fi-kuva jonkun heidän asiakkaansa taidonnäytteestä paketoinnin saralla. Sitten muutaman hetken odottelin, että miun itse itselleni asettama tammikuun kässätarvike-lakko loppui, ja sai tilailla Paaposta nämä ihanat silikoniset sydänhelmet. Ovat turvalliset vauvan pistää suuhunkin.


Korujen takana on turvalukko, ettei tuore mama suotta kuristu jos beibi innostuu kunnolla korusta vetämään. Ystävänpäivän kunniaksi koru on kiinni sydänteipillä, jonka ostin teippitarhasta. Pakkaukseen myös etikettiä dymolla, tietenkin. Rakastan miun dymoa liiankin kanssa.


Niistähän tuli tosi sööttejä, vaikka itte sanonkin. Simppeleitä ja tyylikkäitä. Taisivat myös tuoda hymyä saajien huulille.

-Tiina

perjantai 10. helmikuuta 2017

1-v synttärit, ensimmäinen kehyspussukka ja arvonta!

Paljon onnea vaan!
Paljon onnea vaan!
Paljon onnea Mie ite! 
Paljon onnea vaan!

Miun pikkuisen blogin ensimmäisestä postauksesta on nyt tasan vuosi. Jee! On ollut kyllä todella mukava vuosi, ja ihanan vastaanottavaisia olette olleet miun tekemisille ja höpöttelyille. Kiitos paljon! Uskon, että vuosia on tulossa enemmänkin. 



Kuluneen vuoden kunniaksi pistän pienen arvonnan pystyyn. Arvon kuvan kehyspussukan, sekä pienen käsityöhärpäkkeitä sisältävän ylläripaketin. Osallistumisaikaa on helmikuun loppuun asti, eli arvon voittajan 28.2. iltasella. 

Arvontaan osallistuminen on simppeliä: jätä kommentti, jossa on myös siun sähköpostiosoite. Erityisen kiitollinen olisin, jo kommentissa olisi myös ruusuja tai (nätisti muotoiltuja) risuja kuluneelta vuodelta ja tulevaisuutta ajatellen.

Tarjoiluehdotus: miun aurinkolasit ainakin mahtu just ja just.
Kehyspussukka
Ohje: Omasta päästä 
(siksakit inspired by ihana Molla Mills)
Koukku: 2mm

Siksakkiahan miun blogin lyhyessä hitoriassa on kerennyt esiintymään jo monen, monen, monen monta kertaa. Minkäs teet - mie tykkään toistoista. Tällä kertaa tein semmoisella pienellä twistillä, että yksi siksak-raita on erivärinen. Vähän elävöitin harmaata ja valkoista vaalealla mintulla. Kukkaron koko on noin 8cm x 16cm.


Tämä oli miun ihan ensimmäinen kerta kehyspussukoiden kimpussa, ja ilman mitään ohjetta. Ihan hyvinhän se kuitenkin meni! Vähän meinasi palaa käpy kehykseen kiinni ommeltaessa, mutta onneksi siitäkin selvisin lähes naarmuitta. Ensin siis tein tuubina siksakit, ja sitten edestakaisin koko ajan kehykseen sovittaen, että pystyin mallata minkä verran ja miten leveänä piti virkata.


Mitä tämä ylläriboksi sisältää? Paljastus kulisseista: tää kyseinen paketoitu boksi on tyhjä. Ihan vaan rekvisiitaksi paketoitu. Kamalaa! Mutta jollain halusin ilmentää sitä, että arvontaan sisältyy myös pientä ylläriä. Eli törkeästi kuvalla huijasin. Älkää ruoskiko!

Toinen tunnustus: Tarkkasilmäisimmät huomannee osoiterivistä, että ekaan versioon otsikosta tuli hauska pieni kirjoitusvirhe.


Ah, blogin synttärit - mikä ihana syy tehdä cupcakeja ihan vaan ittelleni. Muut kuvassa näkyvät saat ehkä sie! Pistä vaan kommenttia tulemaan.

-Tiina


sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Sateenkaari-patalappu



Miljoona projektia kesken, miljoona ideaa, mutta oikein mitään ei kiinnosta tehdä loppuun asti. Kuulostako tutulta? Osittain ainakin syytän kyllä koulustressiä tästä. Päivätkin on olleet melko harmaita, onneksi sentään valoa tulee koko ajan enemmän. Miun keittiössä on vakava patalappuvaje meneillään, ja miun päivissä värivaje. 


Koukku: 3mm

Samasta langasta virkattua sateenkaari-teemaahan miulla on ennestäänkin keittiössä lasinalusten muodossa. Oon turhan mielikuvitukseton värien yhdistelijä, mutta sateenkaari on onneksi aina toimiva.


Tämän patalapun pitäisi täyttää vähän tiukempiakin standardeja. Patalappu on kaksipuolinen ja sisällä on Nappikauppa punahilkasta ostettua grillihuopaa. Ei varmasti pala näpit! Toiselta puolelta patalappu on yksivärinen.


Hyvää runebergintorttupäivää! Tortut on tietenkin tehty Kamomillan konditorian ohjeella. Mmmmm..  Kirjoittaessa tätä tämän torttukauden torttu count on vasta 2. Okei, 2 ja puoli. Kohta kolme. Tulee olemaan enemmänkin.

Tiiätkö muuten sen tunteen, kun työ näyttää virkkuu näyttää paremmalta keskeneräisenä? Ja kertooko se jotain miun itsekeskeisyydestä, kun miun tekis mieli teettää tämä kuva isompana ja laittaa seinälle? Oon eilisen kuvan nappaamisen jälkeen tuijottanut tätä monen monta kertaa.


-Tiina

lauantai 21. tammikuuta 2017

Virkatut donitsit ja pussileikki


Tein tovi sitten ystäväni alle 2-vuotiaalle innokkaalle kahvilanpitäjälle menestykseksi osoittautuneita virkattuja donitseja. Kuvan nähdessään ystäväni Rakkautta ja Mamarkiaa-blogista tuttu Mari heitti ilmoille pyynnön samaisten rinkuloiden saamisesta Fridankin leikkeihin. Pari kuukautta asia muhi, ennenkuin ryhdyin toimeen.


Halusin tehdä vähän jotain ekstraakin, ja syntyi idea ommellusta pussukasta donitseille. Itseasiassa idea pussukasta taisi syntyä ensin, ja sitten vaan yhdistin ideat. Haastoin myös itseäni kirjomaan pitkästä aikaa (tämä pussukka siis valmistui ennen Harry Potter-teemaista kirjanmerkkiä), ja kyllähän jäljestä tietenkin sen myös näkee. Se on muuten kumma, miksi tämä pitää erikseen sanoa? Tottakai käsintehty saa näyttääkkin siltä! Veikkaan kyllä, että vuonna 2017 tulee muutamia muitakin kirjottuja juttuja näkymään.

Vetoketju ostettu tietenkin Merletosta

Melkein ompelin suoraan! Kyllä tämä ompelujälki tästä pikkuhiljaa. Laukun kaavaan katselin vinkkejä ympäri internettiä, ja lopulta piirsin kaavan ruutupaperille. Ja tässä iso tyytyväisyyden hetki omaan nokkeluuteeni: tein vetoketjuun Leolaukusta ja Camo Siksak-laukusta tutun kalalangasta letitetyn vetimen, koska a) se näyttää miun mielestä kivalta ja b) mie ajattelin että Frida sais huomattavasti helpommin ite vetoketjun auki ja kiinni. Mie olin oikeessa! Frida nyki vetoketjua auki ja kiinni ihan prona! Ja mie taputtelin tyytyväisenä itteeni selkään. 

Vähän myös naurattaa, että miun pitää vaan saada tungettua rakasta kalalankaani kaikkialle.


Koukku: 3mm


Käytiin Marin, Allun ja Fridan kanssa viime viikolla täällä Tampereella Zeytuunissa syömässä ja sain vihdoin lahjottua Fridankin. Vähän nauroin itselleni, kun piti käydä rusettiakin askartelemaan taaperoikäisen pakettiin, ihan kun se siinä kauaa lämmittäisi. Tosin! Fridahan avasi paketin niin nätisti, että sitähän ois voinu vaikka käyttää uudelleenkin. Ikean lahjapapari sai kaverikseen ebaysta löydetyn Hand made-tarran ja rusetti sai pienen pätkän teippitarhan raidallista washi-teippiä. Voi toki myös olla, että miulla oli vaan pakkaillessa tylsää, ja siksi piti käydä kevyesti keulimaan.



Tuli hyvä mieli, kun Frida aloitti leikkinsä heti paketin avaamisen jälkeen vielä ravintolassa. Ja katsokaa tuo asento äitinsä puhelimen kanssa. Siirtyykö Rakkautta & Mamarkiaa-blogin kuvaus jossain kohtaa äidiltä tyttärelle? Elkeet ovat selvästi ilmassa.

Kuvat: Rakkautta & Mamarkiaa

Sain vielä heidän päästyä kotiinsa asti lisää leikkikuvia. Uskallan väittää, että jokainen käsillään tekijä nauttii tuotostensa näkemisestä käytössä <3

-Tiina





sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Ristiin menevä panta ja ohjeistuksen tynkää


Miulla on tosi usein hiukset kiinni (koska en osaa tehdä niille mitään, enkä ole käynyt kampaajalla viime vuoden huhtikuun jälkeen), ja etenkin pienemmillä pakkasilla panta on paljon kätevämpi kuin pipo. Isommilla tietenkin pipo päähän! Yksi päivä koulun näin kaupungilla vastaantulijalla tähän tyyliin menevän pannan, ja piti toki koittaa itekkin. Hyvä, etten kääntyny ja lähtenyt perään pantaa kyttäämään.


Ilman googlettamistakin veikkaan, että vastaavia ohjeita on muutama(kymmentä). Mutta halusin tehdä ihan "omasta päästä" ja koittaa mitä tapahtuu. No siitähän tuli juuri sellainen kuin suunnittelin. Ja koska instagrammin puolella kyseltiin ohjetta, niin alempana myös tekovaiheen selostusta.


Ristiin menevä panta
Puikot: 4mm
Jubileumsgarn/Svarta Fåret
Ohje: Omasta päästä

Lanka on tovin marinoitunutta Lankamaailmasta ostettua erä akryylilankaa. Taisi maksaa kokonaista euron kerä. Ja niitä on miulla varmaan toistakymmentä. Miulla on ongelma..


Pantaa varten loin 40 silmukkaa. Sitten neuloin 1 oikein, 1 nurin joustinta niin kauan, kunnes panta oli melkein otsan puoliväliin asti (luomisreunan jäädessä niskalle). Sitten jaoin silmukat kahteen osaan (20s + 20s) ja kävin neulomaan molempia puolia erillisenä erillisistä langoista 20 kerroksen ajan. Huom.: Mie nostin aina jokaisen kerroksen ensimmäisen silmukan neulomatta.


Kun molemmat puolet oli tarpeeksi pitkät ristiin humpsautettavaksi (miulla oli tosiaan toi 20 kerrosta), niin humpsauta ne ristiin ja jatka neulomista kaikilla 40 silmukoilla. Toinen langoista siis jää taas pois. Neulo 1o, 1n joustinta niin kauan, että on tarpeeksi pitkä pannaksi. Päättele. Ompele päättelyreuna ja luomisreuna yhteen.

Itsulihommista päivää! Ja kaulus on tietenkin tekoturkista, ihan varmuuden vuoksi selvensin.

Ja kyllä, tämä ei ollut tähtihetkiäni käsityöbloggaajana: kaikki kuvat otettu kännykällä ja omakuvat vielä upeasti etukameralla otettuja itsuleita. Mutta syytän suvereenisti yksin asumista. Ja huonoa muistia, unohin oikean kameran kotiin.

Btw: oon menossa ens tiistaina kampaajalle! Tiiä vaikka tulis vahingossa pidettyä hiuksia välillä aukikin.

-Tiina

perjantai 6. tammikuuta 2017

Pysäkkilapaset


Siellä on kylmä taas! Siis ihan hemmetin kylmä. Jos ette ole sattuneet huomaamaan. Eikä mikään ole niin ärsyttävää, kuin vetää puoli juoksua bussipysäkille,  ja huomata ettei hanskat sattuneetkaan mukaan. Tai vaikka vaan tiputtaa toinen lapanen jonnekkin, kuten miulla on tapana. Nyt toivottavasti jotain Tamperelaista potuttaa vähemmän. Miuta potuttaa taas vähemmän, kun jo tänä iltana vähän lämpenee. Semmonen -5°, lunta ja aurinkoa ois miun ihanteellinen talvikeli. Tosin oonkin pakkasten suhteen nössö.


Mitkä on pysäkkilapaset? Ne on lapaset,  jotka virkataan tai neulotaan ihan vaan bussipysäkille jättämistä varten. Joku hanskavajeinen kanssaihminen voi sitten napata ne tarvittaessa mukaansa. Ite vein nämä nyt ensimmäisten "kunnon" pakkasten aikaan. Eli nyt, kun oletettavasti ovat eniten tarpeen.


Ohje: Omasta päästä
Koukku: 4mm

Nämä on hyvin perus kiinteillä silmukoilla virkatut ranteesta aloitetut lapaset. Ei edes peukalokiilaa tai mitään. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin tein nämä jo viime kesänä inspiraation iskettyä odottelemaan talvea ja pakkasia.


Tuota Gestalin Zandra lankaa sai joskus ilmaiseksi kolme kerää ostosten yhteydessä Lankamaailmasta. Ja miehän en kieltäydy ilmaisesta langasta, vaikkei miulla ihan tarkkaa visiota oiskaan langan käytöstä. Tai edes utuista visiota. Kotitossuja yritin jossain kohtaa tuosta virkata, mutta totesin että noin värikäs on liian kaukana miun mukavuusalueelta. Ainankin tuolla väriyhdistelmällä. Mutta niin ne vaan nämäkin lankakerät sai tarkoituksensa, vaikkakin varmaan yli vuotta myöhemmin.


Tein saman tempun viime vuonna. Idea lähti siitä, kun jossain facebookin kässäryhmässä joku haastoi ihmisiä tekemään hyvää käsitöillä. Miun mielestä tuo oli hauska pieni tapa pikkasen jeesata kanssaihmistä. Random act of kindness. Toivottavasti jonkun käsiä lämmitti -20° pakkasten aikaan. Omat näpit vaan meinaa jäätyä, kun näitä asettelee kiinni.

Original Pysäkkilapaset

Disclaimer: Mie ite!-blogi ei kehota ihmisiä samaan. Ihan siis sen takia, että pian kuitenkin olisi postilaatikossa iso lasku kaupungilta roskaamisesta tms. ;) JOS nyt kuitenkin sattuisit tekemään, ja instagrammiin laittamaan, niin #pysäkkilapaset

-Tiina



keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Yksinkertainen kirjailtu kirjanmerkki ja lupauksia uudelle vuodelle.


Mie listailin tuolla instagrammin puolella käsityöaiheisia lupauksia tälle vuodelle. Niiden lisäksi oon luvannut ittelleni rakastua taas salilla käymiseen melkein koko viime vuoden piinanneen motivaatiopulan jälkeen (koska sekä pää, että kroppa voi paremmin kun käyn treenaamassa), pitää kotini siistimpänä, rauhoittaa illat paremman unen toivossa, tehdä kaikki koulujutut määräaikaan mennessä ja lukea enemmän. En oo aikoihin lukenut oikein mitään. Toki ennen viime heinäkuuta ja uusien lasien hankintaa en oikein pystynytkään - korkeintaan sivu ja kirjaimet kävi hyppimään silmillä.


Sain siskoltani joululahjaksi Harry Potter And The Cursed Child-kirjan, eli ainoan Potterin joka miulta oli vielä lukematta. Tosin en kyllä oo ihan vakuuttunut Potteriksi kutsumisesta, koska ei oo ns. alkuperäissarjaa. Lukemista jaksottamaan tein nopeahkon ja yksinkertaisen kirjaillun kirjanmerkin. Nyt kyllä mietin, että josko on liiankin yksinkertainen. Olisikohan kaivannut pikkasen jotain muutakin rillien ja arven lisäksi?


Kangas on lakanakangasta, väliin kiinni silitettävää tukikangasta jämäkkyyttä tuomaan ja ylimääräisenä koristeena ebayn kautta tilattu deathly hallows-riipus roikkumassa satiininauhasta. Ompelujälki ei taaskaan ole ihan priima, ehkä yksi uudenvuoden lupaus pitäis olla opetella ompelemaan siistimmin!


Tuo listan ensimmäinen tuottaa nyt jo hankaluuksia. Sinooperin ovella oli isot ale-mainokset, ja hyvä etten joutunu silmiäni sulkemaan kun ohi kävelin. Ja Lankamaailman sähköpostin poistin varmuuden vuoksi lukematta. Ootko sie tehnyt käsityölupauksia tälle vuodelle? Ois kiva kuulla/nähdä. Muutama löytyykin jo tuon #käsityölupaukset2017 tagin takaa instagrammista.

-Tiina