Kukkakranssi äitille

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille, isoäideille ja äitihahmoille!

Miun äitille Lappeenrantaan lähti vahvasti Ihan oikea blogi?:n innoittama kukkakranssi. Vähän tommonen köyhän naisen versio Johannan kranssiin verrattuna, mutta söpö siitä tuli silti! Teki mieli joko tehdä todella upean överi kukkaloisto, tai pelkistetympi. Päädyin jälkimmäiseen tällä kertaa

Kukkien ja lehtien ohjeet löytyy Caitlin Sainion 100 virkattua pitsikukkaa-kirjasta. Ilmeisen heikosti löytyy enää kirjaa myynnistä, kovin suosittu siis. Mutta onneksi on kirjastot! Lankana Schachenmayrin Catania, jota virkkailin 2,5mm koukulla. Onko muuten muilla haasteita Schachenmayrin oikeinkirjoituksen kanssa? Heh, joudun joka ikinen kerta tarkistamaan sen kirjotusasun.

Kukkaset on kiinnitetty "no laitetaan nyt mahollisimman paljon vahvaa liimaa, ja toivotaan parasta"-tekniikalla. Ois pitänyt laittaa korttiin tieto siitä, että seuraavan kerran Lappeenrantaan tullessani tuun liimatuubin kanssa, jos on vaikka jotain tippunut.

Ripustuslenkiksi laitoin varastoista löytynyttä siksak-nauhaa. Täytyy myöntää, että tuo valkoinen kranssipohjakin löytyi omista varastoista. Se on taas niitä, josta piti tulla jotain, mutta... Jotenkin jouluun se idea varmasti liittyi. TAI sitten siihen ei edes ollut mitään erityistä ideaa, vaan ostin kun halvalla sain. Miulla on pienen pieni (tai aika paljon vähemmän pieni) hamstrausongelma. 

Tunnunstus: olin jo pakkaamassa kranssia, kun: "AINIIN NE KUVAT!" ja sitten muutama hätäinen näpsy ja postiin. Miulla on ajatukset selvästi vähän missä sattuu. Tässä on kaikenlaista jännittävää ja mukavaa pientä muutosta tuloillaan elämässä.

Mutta se asia, mikä ei muutu: aina kun jännittää/intoiluttaa/itkettää/naurattaa/on ikävä/on tylsää/on hyvä olla - äitille voi aina soittaa.

-Tiina