Jäi (kehyskukkaroista rallattava) levy päälle

Käsi pystyyn, kuka tunnustaa tykkäävänsä toistoista? Kuka myöntää kattovansa samoja elokuvia/sarjoja uudelleen ja uudelleen? Lukevansa samoja kirjoja uudelleen? Tekevän samoja/saman tyyppisiä käsitöitä uudelleen ja uudelleen?

Mie tunnustan!

Muutamia esimerkkejä: 

Olen lukenut Potterit läpi varmaan viitisen kertaa. Lukenut Pride&Prejudice-kirjan ehkä viitisen kertaa suomeksi, ja palttiarallaa 12 kertaa englanniksi. Tietenkin myös tiirannut Pride&Prejudicen ainoan oikean filmatisoinnin: BBC:n vuoden '95 minisarjan useampaan ootteeseen. Kattonut Star Warssit varmaan kymmenen kertaa, eikä Die Harditkaan kaukana ole. Katon usein jonkun tv-sarjan jakson kahteen kertaan, ellen bingetä esim. netflixistä. Mm. Downton abbeyn tuotantokaudet oon muutaman kerran kattonu läpi, ja tietenkin myös frendit. Virkkauksesta siksakkia löytyy blogista melkosen paljon, aikanaan oon tehnyt tällä Novitan palmikkosukkia oon tehnyt ehkä seitsemät jne jne jne. Jokin siinä vaan on miellyttävää ja rauhottavaa, kun tietää mitä tapahtuu. Tuttua ja turvallista.

Nyt on sitten näiden aurinkolasitaimikälie-kehyspussukoiden vuoro.

Kehyspussukat

Ohje: Omasta päästä + molla millsin inspaamat siksakit

Lanka: Liina & Molla kalalangat, 12 säikeisenä

Koukku: 2mm

Langankulutus: n.45g

Koko: n. 8cm x 17cm

Minttu-harmaa matkusti äitin luokse Lappeenrantaan. Tuli "hienovarainen" vihjaus, että hänkin olisi tuollaista pussukkaa vailla. Pyysi kyllä turkoosia harmaan kaveriksi kukkaroon, mutta toivottavasti minttukin kelpaa. Tänään varmasti äitienpäivän kunniaksi paketin avaa (mikäli malttoi odottaa).

Harmaa-or.. siis persikka jäi Tampereelle ystävän synttärilahjaksi. Alkaa olla ikävä traditio, että lahja on viikon-pari myöhässä. Lahja tosin oli jo valmis aiemmin, lahjan antaja ei vaan viemiskunnossa. Selvis muuten miksi miun flunssa vaan jatku ja jatku: mie oon niin nuorekas kolmekymppinen, että sairastuin lastentautiin: korvatulehdushan siellä löytyi.

Mie en oo yhtään oranssi ihminen. Siksi miellän tuon oikean puoleisen mieluummin persikaksi. Ja sehän tuon Suomen langan sävyn nimikin on. Nykyään oon kyllä vähän jo armollisempi oranssiakin kohtaan. Miulla oli viidennellä luokalla semmonen ikävä kausi, jolloin KAIKKI miun päällä oli oranssia, siitä jäi kammo väriä kohtaan. Siis kaikki: lenkkarit, farkut ja paita. Samaan aikaan. Niin... Harmin paikka, ettei siitä ole kuvia - ainakaan tallessa.

Tää (luonnossa vähän haaleampi ja vaaleampi) persikan värinen kalalanka on kyllä oikeesti ihan hauska. Mutta ei niin hauska, että oisin voinu perustella oranssiin viittaavankaan ostamista ittelleni. Ennenkun lankamaailman hyllyllä tajusin: "täähän on ihan Annen väri! Ja sillä on synttäritkin justiinsa tulossa!"

Aloitin taas 25ketjusilmukalla. Siitä sitten ympäri virkkaamalla ja päädyissä lisäämällä muutama krs, ennenkun on 63ks. Sitten seittemällä jaollista siksakkia 3 "väriraitaa", kaksi kerrosta pelkällä päävärillä, ja kehykseen sovitettuna edestakaisin kiinteillä silmukoilla (taisi olla 27ks/puoli) . Kirjoittaisin muuten ohjeen ylös, mutta en viitsi plagioida Molla Milssin siksakkeja. Pitää keksiä joku muu kiva kuvio, ja tehdä VIELÄ yksi pussukka, ja kirjata ohje ylös.

Niin ja hyvää äitienpäivää kaikille äideille, isoäideille ja äitihahmoille <3


-Tiina