Mie ite!: May the fourth be with you - stomtrooper ristipisto

Melkein vuosi, varmaan 50 työtuntia, parin kuukauden suuttuminen ja työn unohdus, ikävän paljon purkamista, kolmen päivän aikana viimoiset 20h työtä ja lopulta yksi valtavan tyytyväinen käsityöbloggaaja.

Hyvää toukokuun neljättä!

Lienee selvää, että en konmarita.

Joo, omakehu haisee, mutta hemmetti! Tämä on upea! Toki en voi mallista ottaa kunniaa, se on stitchlinen etsy-kaupasta, mutta jokainen pisto on omin pikku kätösin tehty. Osa pariinkin otteeseen, kun YHDEN rivivälin heitto toi useemman tunnin lisätyön. En ole varmaan ikinä ollut näin tyytyväinen mihinkään käsityöhön.

Ihan mahotonta ottaa kuvaa ilman kuvaajan heijastumista lasiin.

Stormtrooper ristipisto

Malli: Stitch Linen etsy-kaupasta

Kangas: aida 14 count (oon ainakin aika varma)

Lanka: Dmc muliinilanka, musta

Koko: 24 x 26cm

Tähän meni tosiaan arviolta siinä 50h kieppeillä. En todellakaan ole mikään nopea pistelijä. Oli kaiken työn arvoista. Ehdottomasti.

Eikä nämä olleet ees ainoat purkamiset, mutta loput onneksi pienempiä juttuja, kuin tuo koko musta möllykkä.

Mie oon tehnyt jonkin verran ristipistoja aiemminkin, blogiinkin, mutta tämä oli ensimmäinen kunnolla suuritöinen savotta. Aloitin tämän viime vuoden toukokuussa, ja tein sitä säännöllisen epäsäännöllisesti, kunnes... huomasin että YHDEN rivin heitto aiheuttaa kuvassa näkyvän purkamisen lisäksi koko tuon pienehkön mustan möllykän koukeronsa kanssa purkamiseen. Sieluni silmin näin, miten rumat purkamisjäljet pilaa koko työn ja suutuin sekä ittelleni, että työlle. Pessimisti ei pety jne. Fiksumpi olisi koittanut heti, että jääkö pahasti näkyviin, kun pistelee uutta ja vähän silittää - ei muuten jäänyt. Mutta miksi olla fiksu, kun voi olla tempperamenttinen? Jätin myös vielä varmuuden vuoksi tuon alanurkan viimoiseksi pisteltäväksi, eli jos olisi näyttänyt hölmöltä, niin oisin maksimoinut ärsytyksen.

Piti ikuistaa myös se kuuluisa viimoinen pisto.

Kun yli kahden viikon flunssa alkoi sen verran hellittää, että jaksoi tehdä käsitöitä, niin tartuin uudelleen tähän pahan mielen ristipistoon. (toim. huom. SILLOIN pahan mielen, nyt hemmetin hyvää mieltä!). Tein kolmen flunssapäivän aikana varmaan 20 tuntia tätä. Sekin auttoi ristipistopsykoosissa pysymiseen, että istuva asento oli yskimisen kannalta huomattavasti mukavampi, kuin aiempina päivinä hyväksi todettu netflixin katsominen makuultaan.

Kehystäminenkään ei mennyt ihan maailman eniten näppärästi. Hetken mietin, että oisin menny ammattilaiselle kehystyttämään, mutta piheys iski. Ostin sitten clasulta kehykset, mutta eeeeeeeeei tietenkään voinu tosta noin vaan niihin iskeä. E-ei. Kehyksissä oli miun maun mukaan väärän värinen se pahvikehyshärpäke (tai passepartout, kuten piireissä tapaavat sanoa), joten käyttöön musta kartonki + mattoveitsi + raaaauhallinen hengitys. Ihan ei luotisuoraa viivaa tullut kehyksen mukana tullutta passepartoutakaan mallina käyttäen, mutta siistin näköinen tuli kuitenkin. Sinne päin ja suurin piirtein.

Kuva: askideas.com

Nyt tämä fanityttö lähtee vihdoin flunssan jäljiltä työharjoitteluun, ja illalla pitää varmasti ainakin yksi star wars katsoa. Ainakin episode IV. Saatan myös samalla omahyväisesti tuijotella ristipistoani. Hitto siitä tuli upea!