Sivut

keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Pysäkkilapaset 4.0

No nyt on taas kylmä! Tai ainakin oli alkuviikosta. Eli hyvä syy ilahduttaa jotain bussipysäkille ilman lapasia hiippailijaa. 


Ja miksi 4.0? Koska nämä on neljännet lapaset, jotka oon sujauttanut bussipysäkille. Ensimmäiset ennen blogia, toiset viime vuoden tammikuussa (taitaa muuten olla edellee miun blogin luetuin juttu -ja kirjotettiinpa tuosta aamulehteenkin) ja kolmannet ystävänpäivänä.


Tehdäänpä kertaus: mitkä ihmeen pysäkkilapaset? Ne on lapaset, jotka virkataan/neulotaan ihan vaan sen takia, että joku voi ne bussipysäkiltä tarvitessaan mukaan napata. Elikkä lapaset, jotka tehään  ja raahataan bussipysäkille pöllittäväksi. Tai toisin ajateltuna semmonen pieni hyvä teko, josta et tuu ikinä tietämään, kuka ne on mukaansa saanut, mutta voit tyytyväisenä myhäillä, jos/kun seuraavan kerran kyseisen pysäkin ohi mennessäs huomaat lapasten hävinneen. Random act of kindness.

Laitoin nämäkin isoon minigrip-pussiin, ja iskin mukaan tekstin: "Unohtuiko lapaset? Ota tästä, ole hyvä".


Pysäkkilapaset
Lanka: Novita Hitti
(oli Novitan kausilanka)
Koukku: 5mm

Malli oli palttiarallaa saman tyylinen, kuin esim. näissä pilvilapasissa tai lumilapasissa, mutta ilman peukalokiilaa. Mutta tuosta saa jo sitä ideaa. Suurinpiirtein.


Ihana on ollu nähdä muutamia #pysäkkilapasia instagrammissa. Toivottavasti näkyy enemmänkin. Ilmeisesti partiolaisetkin tehneet pysäkkilapasia! Ihan huippua! Huomasin tuon #pysäkkilapaset-tunnisteen takaa ainakin tämän @napapiirintytöt -kuvan. En toki voi väittää, että miulta oisvat saaneet idean, mutta saa kai sitä hiljaa mielessään varmuuden vuoksi vähän sädekehäänsä kiillotella.

-Tiina

perjantai 23. helmikuuta 2018

Daniel Jack Russell - virkattu terrieri

Tuleekohan näistä amigurumeista se tän vuoden juttu miulla. Rässiliivimuumit ja Robin Unicorn on jo blogissa asti, yksi odottaa kuvia ja julkaisua. Tuppaa menemään kyllä aina vähän sykleissä tää miun kässäily - millon innostuu mistäkin.


Aiemmista poiketen, tämä hauva lähti ihan aikuiselle. Oltiin luokkakaverin kanssa eilen viimosta päivää samassa harjoittelupaikassa. Ollaan oltu koulun alusta samalla luokalla, ja leidillä on nyt kovan luokan koirakuume päällä. Siitä se kuuluisa ajatus sitten taas lähti.


Daniel Jack Russell
Ohje: Animal Friends of Pica Pau-kirja / Yan Schenkel
Lanka: Catania / Schachenmayr
(värit: 0106, 0110, 0157)
Koukku: 2.5mm


Ohjeesta poiketen, en tehnyt Danielille isoa rusettia kaulaan, vaan pannan. Pantaan laitoin "hand made with love"-merkin ns. veromerkiksi. Heh, tälläkin kaverilla on vähän pää vinossa.


Miulla tosiaan loppuu koko koulu tähän harjoitteluun. Mitä nyt enää pitää kirjoittaa näyttöviikon itsearviointi tutkintokriteereihin ja käydä hiihtolomaviikon jälkeen kuulemassa arviointi ja perustelemassa, että miksi ansaitsen tästäKIN harjoittelusta kolmosen. Heh. Vähän meinaa pukata haikea olo, kun yksi vaihe taas taputeltu läpi. Ja kamalan nopeasti menee aika! Vastahan mie alle kaks vuotta sitten jäin urheilukaupantätistä työttömäksi. Kohta on tutkinto suoritettu ja duuniakin tiedossa.

-Tiina

lauantai 17. helmikuuta 2018

Virkatut dominokeksit

Pieniä herkkuja pienille ystäville Prinsessajutun ohjeella.


Ettei ystävänpäivälässytys jäisi liian pieneksi, niin isomman mussukan postilaatikon lisäksi kilahti kahden pienemmän mussukan postilaatikot. Molemmat tahoillaan ovat innokkaita herkuilla leikkijöitä, ja etenkin toisen heistä kahvilaan on tullut tehtyä yhtä sun toista.  


Dominokeksit
Koukku: 3mm 


Nämä  keksit on hyvä kohde upottaa myös pieniä lankakerän loppuja. Ja kun ovat tommoisia pieniä sieviä, niin 6 kpl heitä mahtuu hyvin kirjekuoreen, ja menee vielä normaalilla postimaksullakin. Ai että mie tykkään lähettää ylläripostia! Kissa kiitoksilla elää, mutta ehkä mie oon sitten kissa - tykkään ihan hirveesti siitä, kun tulee (ylistävää?) kiitosviestiä, ja toisesta osotteesta vielä kiitosVIDEOKIN! Sydän sulaa!


Näiden lisäksi joku tuntematonkin sai pientä ystävänpäivälahjaa, kun hiippailin kolmannet pysäkkilapaset kainalossa eräälle bussipysäkille. Pysäkkilapasista voit lukea enemmän täältä. Taitaa olla muuten miun blogin luetuin juttu.

-Tiina

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Ristipistelty ystävänpäiväkortti pussukan muodossa

Mikäli et pidä ystävänpäivästä ja/tai lässytyksestä, niin en suosittele lukemaan pidemmälle.



Löysin niin kivan ilmaisen ristipistomallin Badass Cross stitchiltä, että pisteltävä oli. Ensin oli tarkoitus tehdä siitä kortti, mutta kortin muuta muotoa miettiessä tuli mieleen: when in doubt - make a pussukka!


Ristipisto on tehty 14ct aida-kankaalle dmc:n muliinilangan kolmella säikeellä. Silitin aida-kankaan taakse tukikankaan. Pussukan vuori on valkoista lakanakangasta. Takapuoli pussukasta on Eurokankaan korkkikangasta. Käytetty ketju taisi olla 15cm tai 18cm, mutta oli vähän pitkä, joten leikkasin osan pois. 

Simppeliin vetoketjulliseen pussukkaan löytyy ohjeistusta mm. täältä: How to sew a zippered pouch - Melly Sews.
.

En oleta, että mielitietty päätyy käyttämään pussukkaa. Ainakaan julkisesti. Ja ainakin on tuo toinen puoli pelkkää korkkia, jos vaikka kotona salaa käyttää, ja pitää vaikka huoneeseen ryntäävän kissalta piilottaa toinen puoli, ettei paheksu lässytystä. Heh.


Lässynlässyn ja "ihkua" ystistä kaikille <3

-Tiina


sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Kaksi vuotta blogia - sinkkulaukun arvonta

Tiiättekö mitä? Mie meinasin unohtaa blogini synttärit! Noloa, mutta totta.

Blogihan aloitti toimintansa 10.2.2016. Silloin oli juuri alkanut miun Molla Mills-innostuskin, joten melko luonnollisesti blogin ensimmäiseksi projektiksi valikoitui Suuri Käsityö 2/2016-lehdessä olleella Molla Millsin ohjeella tehty sinkkulaukku. Sattuneesta syystä laukun käyttö on miulla jäänyt erittäin vähälle, ehkä kolmisen kertaa hää on ulkoillut, joten ehkä on aika arpoa hänet ilahduttamaan jotain muuta!


Miten osallistut arvontaan? Laita kommenttia postauksen perään, muista sähköpostiosoitteesi! Kommenttiin voisit myös laittaa terveisiä ja/tai kertoa, että mitä muuta pientä haluaisit laukusta löytää, kun sen postista noudat. Arvonta päättyy sunnuntaina 18.2. klo 20:00. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.


"Sinkkulaukku"
Ohje: Molla Mills - Suuri Käsityö 2/2016
Koukku: 2mm

Disclaimer: Vaikka ohje oli loistava, eikä miun kädenjälkikään hassumpaa ollut (vaikka olikin ensimmäisiä miun kirjovirkkauksia), niin en voi luvata deittimenestystä laukkua käyttäessä. Oma syy laukun käyttämättä jäämiseen ei ole edes tainnut laukkua nähdäkkään muuta kuin korkeintaan kuvista. Heh, en siis ota vastaan reklamaatioita huonon deittimenestyksen vuoksi.

Muistahan kommentoida, että mitä haluaisit laukun sisältä löytää.

Miulla on tosiaan ollut tässä vähän koulukiireitä. Viimoinen harjottelu loppusuoralla, ja valmistuminen näkyy jo muutaman viikon päässä. Vaikuttaa toki myös blogihommiin, ja sillä selittelen oman blogin synttäreiden unohtamistakin. Mutta jänskää on kyllä alottaa uus vaihe taas elämässä, kun opiskelu loppuu!

-Tiina

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Robin Unicorn - virkattu yksisarvinen

Törmäsin muutama viikko sitten instagrammia selaillessani @picapauyan nimiseen tiliin, ja ihastuin hänen ihaniin eläinhahmoihinsa. Eikä onneksi tarvinnut, kuin pari kuvaa selata ennenkun tajusin sivun pitäjän Yan Schenkelin kirjoittaneen ihanista eläimistä ohjekirjan "Animal Friends of Pica Pau". Onneksi se löytyi adlibriksen valikoimista, koska pakkohan se oli tilata. Pakko. Viikon verran piti pitää kirjaa valvonnassa, ennenkun pääsin kotiini sen tilaamaan.


Sormet kävi suorastaan kihelmöimään sivuja käännellessä. Veikkaan, että tästä kirjasesta tulee useempikin hahmo napattua koukulle. Pitäkää tätä ennakkovaroituksena, heh. Kaverin mukulan 3v synttärit aiheuttivat täydellisen tekosyyn, ja tuli valittua ensimmäiseksi eläinkaveriksi Robin Unicorn. Veikkasin yksisarvisten vetoavan. 


Robin Unicorn
Ohje: Animal Friends of Pica Pau-kirja / Yan Schenkel
Lanka: Catania / Schachenmayr 
(värit: 0263, 0256, 0253, 0113)
Koukku: 2,5mm


Miulla vähän kävi jossain kohtaa itteäni kyrsimään, että valitsin hepan pääväriksi tuon Catanian "pehmeän aprikoosin", koska tuo hentoon pinkkiin vivahtava melko beige väri alkoi näyttää liikaa "ihon väriltä". Mutta värivalinta kumpusi siitä, etten uskonut yhden kerän riittävän, ja tuota sattui olemaan kaksi. (Ei muuten riittänyt yksi kerä, ihan. Tais jäädä yhtä jalkaa ja mahaa vaille vajaksi). Mutta kun iski muita värejä joukkoon siipiin, harjaan ja sarveen, niin kropankin väri alkoi näyttää huomattavasti paremmalta.


Poikkesin ohjeesta sen verran, että laitoin osan kiinnitettävistä härpäkkeistä jo tekovaiheessa. Ohjeessa sarvet ja kaikki ommellaan kiinni vasta valmiiseen tyyppiin. Miun mielestä on helpompi, kun pääsee iskemään langanpätkän paremmin elukan sisään. Tulee myös tehtyä siistimpää jälkeä. Toi harja esimerkiksion ommeltu kiinni vasta valmiiseen, ja kyllähän sen huomaa.


Vähän pöljän näköinen on tämä kaveri suoraan edestä, tai suoraan takaa kuvattuna. Mutta ehkä semmonen ihan hyvällä tavalla pöljä. Söpö pikku hömelö. Ja keskeneräisenä se vasta pöljältä näyttikin...


Ilmeisesti Robin Unicorn vetosi, koska sain myöhemmin kuvan jossa virkattu kaveri oli päässyt syleilyyn. Oli saanut yksisarvis-kaverinkin.

-Tiina

tiistai 16. tammikuuta 2018

Rässiliivimuumit


Muumit, nuo suomen kansallisylpeys. Ja onko olemassa yhtään mukulaa, kuka ei muumeista piittaisi? Miulla ei oo ainakaan tullut vastaan. Mutta meneekö pyhäinhäväistyksen puolelle, jos muumit pukee "rässiliiveihin"?



No ei tietenkään mene! Harmikseni ei taidot riitä rässiliiville olennaisten bändipätsien pikkuriikkisten versioiden väkertämiseen ja muumien liiveihin pistelemiseen, mutta kyllä aina yksi MUUMI POWER!-iskulause mahtuu ja riittää.

P.s. Niiskuneiti sukelsi tämän kuvan ottamisen jälkeen. Ulkokuvailu loppui siihen ja niiskuneiti pääsi pesulle. Kunnon krusti.


Muumipeikko ja Niiskuneiti
Koukku: 2mm, 2,5mm


Ohjeessa oli huovasta tehdyt silmät, mutta miun mielestä pienet turvasilmät oli tyylikkäämmät. Kuva näyttää julmalta, mutta tuo on miun tapa saada turvasilmän kanta tiukkaan virkkuuseen. Noissa miun omistamissa on ainakin melko paksu kanta, joten venytän silmukoiden väliin paksuhkolla sukkapuikolla reiän ja survon turvasilmän paikalleen. Virkkuu ei vahingoitu, ja saa purettua mahdollisia piileviä aggressioitaan muumeja tai muita amigurumeja vastaan.


Kirjan ohjeet olivat hyviä, mutta voi pyhä hemmetti että oli ikävä nyrhiä 2mm koukulla noita korvia ja käsiä. Mutta halusin muumeista "jämäkät" joten virkkasin ne 2,5mm koukulla ja kädet ja korvat piti ohjeen mukaan virkata pienemmällä koukulla. Mutta käämihän siinä meinas palaa, ja piti päästä tästä terapeuttisesti avautumaan.

Ja yksi mikä miulta ei ohjeen mukaan onnistunut oli tuo häntä. Ohjeen mukaan se nyöritettiin neljällä kaksinkertaisella narulla, kuvalliset ohjeetkin oli. Miulla se meni niin kovaksi kiroiluksi, että totesin mielenterveyteni takia järkevämmäksi napata yhden langan pois ja letittää. Aivan hyvä tuli siitäkin!



Tämä oli se kohta, kun iski illalla kymmene jälkeen semmonen "jotain näistä puuttuu"-olo. Ja jostain totesin samalla sekunnilla, että "jotain" on ehdottomasti muumien rässiliivit. Ihmisen aivot on kyllä hieno juttu, kun asioita vaan putkahtelee. Hyvä puolihan näissä liiveissä on myös se, että pääsee muumit saanut pieni ihminen harjoittelemaan pukemista.


Muumien rässiliivit
Lanka: Catania - Schachenmayr
Koukku: 3mm
Kirjailuun: valkoista muliinilankaa

Jos tulee vastustamaton tarve virkata juuri tän kirjan muumeille sopivat rässiliivit, niin täältä pesee:

29 ketjusilmukkaa
1. krs.: toisesta kjs:sta alkaen 1ks jokaiseen kjs:aan (=28ks) *käänny, 1kjs käännökseen* tämä toistuu ilman erityismainintaa
2. -3. krs.: 1 ks jokaiseen ks:aan (=28ks)
4.krs.: 11ks, 2ks yhteen, 2ks, 2ks yhteen, 11ks (=26ks)
5.krs. (hihansuut): 3ks, 4kjs, jätä väliin neljä ks, 3ks, 2ks yhteen, 2ks, 2ks yhteen, 3ks, 4 kjs, jätä väliin neljä ks, 3ks. (=24s = 16ks + 8kjs)
6.krs.: 3ks, 4ks kjs kaareen, 2ks, 2ks yhteen, 2ks, 2ks yhteen, 2ks, 4ks kjs kaareen, 3ks (=22ks), käänny
7.krs.: seuraava virkataan koko liivin ympäri 1 kjs, 22ps, 1kjs, 7ks, 1kjs, 28ps, 1kjs, 7ks.

Päättele ja kirjo haluamaasi koristelua. Mie kirjoin MUUMI POWER! ja N, niinku Niiskuneiti ja M, niinku muumipeikko.


Näistä tuli aivan valtavan söpöt, vaikka ite sanonki! Teki mieli jättää omaan hyllyyn.. Ja kun laitoin instastorien kuvan näistä, niin kautta rantain tuli selväksi, että eräs toinenkin ihana pieni muumifani olisi tällaisia vailla. Ja järjestettävähän se on! Myönnän, että meinas lipsahtaa 32vuotiaallakin leikkimisen puolelle, kun näitä kuvattavaksi asettelin.


Sain muuten sekä videota, että kuvia siitä kun muumit pääsivät uuteen kotiinsa. Hemmetti sydän meinas sulaa! Ilmeisesti muumi-raukat tulivat heti kipeäski, mutta Frida onneksi hyvin heitä hoivasi.

Totuuden nimissä: näin kyllä myös Marin reaktion, kun hän avasi ennen Fridaa paketin, kun käytiin kahdestaan syömässä. Oli sekin innostus söpöä, eikä Fridalle kerrota, että äiti pisti uudestaan paketin teipillä kiinni.

-Tiina