Vähemmän hätäinen Costeau

Tossa tovi sitten postasin miun sekä Rakkautta & Mamarkiaa-blogin Marin ja Fridan Tallinnan reissusta ja pakonomaisesta neulomisesta. Tämän neulomisessa ei onneksi sitten ollut niin kamala kiire, vaan rauhassa neuloskelin useamman päivän aikana.

Ohje: Jaqcues Costeau-pipo / Punaisen sydämen torppa

Puikot: 3mm

Lanka: Blend Bamboo - ostettu Lankamaailmasta

Tähän laitoin 110silmukkaa, joka aiheutti vähän pään rapsuttelua viimeisillä kavennuksilla, mutta ihan hyvä siitä tuli! Nyt laitoin myös pienen pätkän Merlettosta ostamaani nauhaa ikään kuin tuotemerkiksi.

Voi jestas! Frida (Tai kuten joskus, ja osittain salaa, tapaan sanoa: Friidukka, Friidis, Friiduliini) on kyllä ehkä maailman ihanin malli. Itseasiassa oon melko varma, että hää on vähintään jaetulla ekalla sijalla muutaman muun ihana pikku-mussukan kanssa.

-Tiina

Pyykkirahapussi

Mie rakastan pusseja ja pussukoita. Rakastan. En tiiä ootteko aiemmista (klick) postauksista (klick) tän tyyppistä pystyny päättelemään..? En oo mikään maailman järjestelmällisin ihminen + hamstraamiseen, joten jotenkin rauhottaa että kaikkea voi arkistoida omiin pussukoihinsa. Kuten esim. pyykkituparahat.

Vetoketjusta aloitettu pussukka

Lanka: Schachenmayr Catania

Koukku: 2,5mm

10cm vetoketju

Eihän toki voinut mitään perus vinoraita tms. pussia tehä. Ei ei ei. Koska mistä siitä tietäs, että se on nimenomaan pyykkitupaa varten? Hetken myös mietin, että oisin virkannut siihen kylkeen pesukoneen, mutta päädyin kuivuviin pyykkeihin. Ja onhan tässä toteutuksessa kiva ala-aste viba.

Meidän pyykkitupa maksaa 1,60€ ja sen voi maksaa ainoastaan euroilla ja 20snt kolikoilla. Joten toki moisia kolikoita varten pitää olla oma pussukkansa. Koska eihän ne voi miten sattuu olla muiden kolikoiden kanssa! Ja aina pitää olla vähintään kolmeen pyykkituvalliseen kolikoita ylimääräsenä. Koska entä jos maailmasta loppuukin eurot ja kakskytsenttiset JUST sillon kun miun pitäis saada pyykit puhtaaksi.

Eikö ois helpompaa, jos ois oma pesukone? Voi kyllä! Mutta joku (mie) laski ennen muuttamista väärin, ja eihän se kone mahtunutkaan.

Oon kyllä suuri vetoketjuista alotettujen pussukoiden fani. Ja vaikka itte sanonkin, niin miusta tää miun tyyli (klick) on siisti ja kätevä. Siis parastahan noissa millä vaan tavalla vetoketjuista aloitetuissa on: ei tarvii ommella vetoketjua kiinni!

-Tiina

Virkatut helmet (+pientä ohjeen tynkää)

Ajatus virkatuista helmistä on pyörinyt päässä jo tovin. Mutta jotkut ideat tarvii vaan pitemmän ajan ajatuksesta toteutukseen.

Virkatut helmet

Lanka: Surf 8 /BBB

Koukku: 1,25mm

Virkattu helmi (18mm puuhelmen ympärille):

1. krs.: Lankalenkkiin 8ks.
2. krs.: 2ks joka ks:ään (16ks)
3. krs.: 1ks, 2ks samaan (24ks)
4.&5krs.: 24ks
6.krs.: 2ks, 2ks samaan (32ks)
Tässä kohtaa päättelin helmen aloituslangan
7.-8.krs.: 32ks
9.krs.: 2ks, 1ks kahteen ks:aan (24ks)
10.-11.krs.: 24ks
Tässä kohtaa helmi virkatun palluran sisäään.
12.krs. 1ks, 1ks kahteen ks:aan (16ks)
13kr. 1ks kahteen ks:aan (8ks)
Päättely

Tähän kaulakoruun tuli 10kpl noita virkattuja helmiä ja 11kpl pienempiä valkoisia puuhelmiä. Pujotetaan kumppariin ja voilá! Yllättävän kauan menee kyllä noin pienellä koukulla yhen helmen päällystämiseen. Ja oli ensimmäinen kerta, kun noin pieneen koukkuun tartuin.

Tämä oli taas niitä projekteja, jotka muistutti ainoosta uuden vuoden lupauksestani: käydä silmälääkärillä. Ihan vielä en oo saanu aikaseksi, mutta tän pikkunäpräämisen aiheuttama vuorokauden päänsärky kyllä kivasti motivoi aikaa varaamaan!

-Tiina

Vegaaniset rahkapullat

Välillä leivotaan! Käsitöissähän on yksi ainoa huono puoli: niitä ei voi syödä.

Vegaaniset rahkapullat

2,5dl soijamaito

1tl kardemumma

0,5dl sokeri

1pss kuivahiiva

suola (ripaus)

70g sininen keiju

n 7dl vehnäjauhoja

Soijamaito vähän kädenlämpöstä lämpimämmäksi. Kardemumma + sokeri + suola joukkoon. Pari desiä jauhoja + kuivahiiva. Kunnon vatkaus. Lisää jauhoja + keiju, vähän vaivausta. Loput jauhot ja semmonen viiden minsan vaivaus. 

Puolen tunnin kohotus. Taikina pyöreiksi pulliksi ja pellille. Tee joko normaalin ihmisen järkevän kokosia pullia, tai melkein pään kokosia niinku allekirjottanut. Noita miun tuli yhteensä kaheksan.. 
Noin vartin kohotus. 

1prk (400g) alpron go on "rahka" (klick)
2tl vanijljasokeri
Pikkunen luraus sitruunamehua

Pulliin esim. mukin pohjalla kuopat. Ite käytin muumimukia. Kahvikuppinahan muumimukeista ei tuu kuin paha mieli. Miulle.

Rahkatäyte kuoppaan ja pullat uuniin. 225° 10min. Anna ihan hetki jäähtyä. On muuten ihan saamarin kuumaa se rahka.

Huom. Koemaistajan maun mukaan rahkatäyte ois saanut olla äklömakeempaa. Eli sokeria lisää.

-Tiina

Vihispussi - ohjeistus

Tuli muutama kysely tuosta puolentoista kuukauden takaisesta vihispussista, niin päätin sitten tekaista mahdollisimman kansankieliset ohjeistukset. Oon ite melko yksinkertainen, niin arvostan suuresti mahollisimman yksinkertaiseksi tehtyjä ohjeita. Tai ainankin toivon, että tää on tarpeeksi yksinkertaisesti selitetty - palautetta otetaan vastaan! (Siis kohteliasta palautetta)

Juu-u, postasin tosiaan k.o. pussukan kuvan Facebookin "sipsikaljavegaanit"-ryhmään ja vuorokaudessa se sai yli 1600 tykkäystä/reaktiota! YLI TUHAT-KUUS-HITON-SATAA! Eli rakkaat sipsarit, this is for you:

Tarvikkeet:

2 x vihis kääreineen

12cm vetoketju

Valkoinen puuvillakangas (2x 15x16cm)

Kristallimuovia (2x 15x16cm)

Vuorikangas (2x 15x16cm)

Sakset (en muovin takia suosittele kangassaksia käyttämään)

Teippiä

Ompelukone ja -lankaa

(Kankaiden koko valikoitui kristallimuovin "kääreen" ruudukoiden mukaan. Eli sen, miten kristallimuovia oli helpoin leikata)

1. Poista 2 x vihis nätisti pusseistaan. Älä revi esim. hampailla auki. Suosittelen sisällön hävitykseen esim. soijanakki + sinappi + ketsuppi + kurkkusalaatti -comboa, tai savutofu + sinappi + ketsuppi + kurkkusalaatti -comboa.

1.

2. Leikkaa vihispussit niin, että vaan etupuolet jää käteen. Hyvä nyrkkisääntö on jättää "mahdollisimman paljon vihreetä" myös sivuille. Etenkin sivuille.

2.

3. Pese rasvat pois pussista. Ite huomasin ihan yleispuhdistusaines
uihke + talouspaperi -combon toimivaksi. Myös vanha kunnon tiskiharja + tiskiaine toimii erittäin mukavasti.

4. Nyt on hankala.. Aseta päällekkäin puuvillakangas ja vihispussi. Teippaa yläreunasta (miksi teippi? koska ei tähän oikein voi hakaneuloja käyttää. Laita vielä kristallimuovi päälle (vihiksen "nurja" puoli puuvillakangasta vasten ja "oikea" kristallimuovia) ja yläreunaan vielä vähän teippiä. Toista toisen kanssa. (Välihuomio: ensimmäisiin pussukoihin tuli tähän kohtaan semmoinen välivaihe, missä ompelin nämä kiinni toisiinsa, mutta totesin myöhemmin tämän turhaksi.)

4.

5. Katso vetoketjulle haluamasi kohta. Kato kuitenkin, että vetoketju on melko keskellä. Ja vetoketju hampaat vihislogoa päin! (Vilkase kuvasta) Ompele vetoketju kiinni. Joo-o, vetoketjun ompelu on aina vähän jännittävää, mutta hyvin sie vedät!

5.

6. Toista toiselle puolelle. Katso, että molempien puolen kääreet on linjassa keskenään. Eli että ovat nätisti päällekkäin.

6.

7. Sitten vuori! Vuorikangas vetoketjun päälle, kuvan osottamalla tavalla. Ja taas surautat ompelukoneella. Toista toiselle puolelle.

7.

8. Noniin! Sitten avataan pussukka niin, että on puuvilla+kääre+muovi -puolikkaat vastakkain ja vuorin puolikkaat vastakkain. Sitten katsotaan kohta, mistä käydään ompelemaan. Kangasta on ympärillä vähän ylimäärästä vs. käärepaperi. Katot ompelukohdan niin, että varmasti tulee ommeltua kääreen päältä.

8.

9.  Ompele ympäri. Jätä vuorin alareunaan kääntöä varten aukko. Huom. JÄTÄ VETOKETJU AUKI!  Potuttaa huomattavasti vähemmän, kun ei turhaan tarvii käydä purkamaan, että saat ketjun avattua ja pussin käännettyä.

9. Ompelun jälkeen näyttää tältä

10. Leikkaa ylimääräset kankaat reunoilta.

10.

11. Humpsauta pussi vuorin aukosta läpi ja ympäri

11. Tältä näyttää puolivälissä humpsautusta.

12. Taita vuorin aukon reunat sisälle päin ja ompele kiinni.

12.

13. Tunge vuori pussukan sisään ja VALMIS!

13.

14. Ota kuvia pussistasi ja esittele ylpeänä sosiaalisessa mediassa. Instagrammiin jos heität #vihispussi ja #mieiteblogi niin miekin ehkä näkisin ne. Ja hirveen mielelläni näkisinkin! Jos siulla on esim. salainen instatili niin pistä miulle instagrammin direct messagena kuva @mie.ite.blogi. Kiitos paljon!

Palautetta otetaan mielellään vastaan! Muutamaan mahdolliseen kysymykseen vastaan heti:

Teetkö sie aina tolleen vähän miten sattuu? 

-Kyllä

Ootko huomannu, että toi siun ompelujälki on vähän miten sattuu? 

-Kyllä, valitettavasti. Mutta ehkä tämä tästä harjaantuu!

Tiesitkö, että ton vois tehä helpommin? 

-Oon aika varma, että voi. Mutta kerro ihmeessä miten! Oon enemmän kuin kiitollinen.

Tiesitkö, että muutki on tehny näitä oheistuksia?

-Tiesin! Mutta kyllähän tänne internettiin ohjeita mahtuu.

Tein tällä ohjeistuksella lihapiirakan kääreistä pussukan, näytänkö siulle?

-Ei tarvii kiitos :) Ainoastaan julkeaa vegaanipropagandaa! Hah

-Tiina
.

Keltainen hätä-Costeau

Ootteko ikinä neuloneet laivasta ulos kävellessä? Miepä oon! Aivan hyvin onnistuu myös neulominen ja kavennukset kävellen. Myös lankojen päättely onnistuu vaikka siinä terminaalin pihassa. Kävellen.

Kävin viime viikolla Rakkautta & Mamarkiaa-blogista tuttujen Marin ja Fridan kanssa päiväreissulla Tallinnassa. Niin, tai siis teille ehkä sieltä blogimaailmasta tuttuja. Miulle Mari on tuttu jo yläasteelta. Fridaankin yritin tehä tuttavuutta jo sillon, kun Mari istui maha pystyssä miun sohvalla kolme tuntia kerimässä trikookudetta (kiitos ja anteeksi).

Mie olin ihan ensimmäistä kertaa Tallinnassa! Jotenkin vaan jäänyt käymättä. Mutta toisaalta: niin oli Fridakin ekaa kertaa. Tosin meillä myönnettäköön on pikkasen tota ikäeroa. Lähinnä käytiin pällistelemässä vanhaa kaupunkia ja syömässä Vegan Restoran V:ssä. (ja ottamassa pönötyskuvia). Yhessä pienessä lankakaupassa kävin pällistelemässä, mutta iski joku ihmeellinen "ei ole järkevää ostaa enempää lankaa"-ajatus ja lähdin tyhjin käsin. Niin siis eihän se nyt järkevää herran jestas ole, kun kaikki laatikot jo pursuaa, mutta millon se on miuta ennenkään estänyt?? Ehkä sitten seuraavalla visiitillä Karnaluks ja muut paikalliset nähtävyydet.

Jossain vaiheessa päivää Fridan pipo teki katoamistempun. Yritettiin myös ettiskellä, mutta eihän siitä mitään tullu. Olin edellisenä iltana alottanut ton Costeau-pipon neidille ja jatkanut laivalla, mutta paluumatkalla pitikin sitten laittaa turbovaihde päälle. Ja HA! Saatiin neidin nuppiin Helsingissä uusi pipo.

Tässä Frida auttaa miuta päättämään, että mitä haluan V:ssä syödä. Tai no lähinnä, että mitä niistä mielihaluista tilaan, koska kaikkea ei viitsi. Ainakaan ihan kaikkea.

Lanka: Blend Bamboo

Puikot: 3mm sukkapuikot

Ohje: Jacques Costeau Pipo - Punaisen Sydämen Torppa

Ohjeesta poiketen: Loin 100 silmukkaa (25/puikko) ja toivoin parasta, että olisi sopiva neidin pienoiseen päähän. Ja sehän oli! Huh! 

Tämä vois myös hyvin olla Keltainen sipulikupolipipo. Nyt on tekeillä vielä harmaa pipo samalla ohjeella, samalla langalla ja samalla ihanalle leidille. On sitten häviämisvaraa! 

-Tiina

Iäisyydeltä tuntuva SikSak

Muutama ilta sitten puistossa mölkyn pelaamisen väliajalla se tapahtui: se on vihdoin virkattu loppuun! Huh, uskomatonta. Sitten vaan kaapin pohjalta puuvillakangasta vuoriin ja Merlettosta vetoketju ja hihnan punos.

SikSak-kassi

Malli: "Omasta päästä", mutta vahvasti inspired by Molla Mills

Lanka: Pirkka Puuvilla

Koukku: 2,5mm

Väreinä luonnonvalkoinen, musta ja vahinko-tummansininen. Ihana aurinko vaalensi luonnonvalkoista vielä vähän valkoisemmaksi.

Ei näillä keleillä viittinyt edes vuoria, hihnaa ja vetoketjua sisällä kiinnittää. Ompelin vuorin oikeen kokoseksi "pussukaksi", pakkasin neulan ja lankaa mukaan ja suuntasin puistoon. Ah, kesä! Toki tätä ennen dippasin itseni spf kolmeenkymmeneen (naamaan spf 50), koska jos oisin yhtään valkoisempi, niin miusta näkis läpi. 

Tässä yksi syy, jonka takia myös hidastu: iski joku äkillinen värisokeus, ja muutama raita tuli mustan sijasta tumman sinisellä. Noooooh, virheet lisää luonnetta. Eikö? Työn tosiaan alotin 21.2. (olo on kyllä, että oisin tehny tätä jo vuoden) ja ensin menikin ihan suht sutjakkaasti, mutta pikkusormen murtuminen toi jo useemman viikon tauon. Ei taipunu sormi tommoseen hienomotoriikkaan ei sitten niin ollenkaan.

Kuten miun blogin instan seuraajat on huomanneet (tai no osan noista huomanneet), niin tässä tekovaiheessa siksak-kassi on käynyt mm. 

*Fafa'sissa falsuilla

*Pyynikin näkötornilla munkilla

*Tredussa pääsykokeissa

*Koskipuistossa kässätreffeillä

*Sorsapuistossa pelaamassa mölkkyä

-Tiina

Hyvää äitienpäivää! (lasinaluset ja maailman helpoin suklaamousse)

Malli: Löytyi pinterestistä "flower coaster"-haulla (linkki)

Lanka: Essentials Cotton DK

Koukku: 3mm

Äiti vaihtoi jokin aika sitten keittiönsä väritystä sinisestä enemmän valkoiseen ja harmaaseen. Pinkeillä tehosteilla. Siis leivänpaahdinta ja rikkaimuria myöten pinkeillä "tehosteilla". Heh, äitillä lähtee helposti ns. mopo keulimaan. Huomaan myös aika hyvin perineeni saman luonteenpiirteen

Hyviä syitä tehdä suklaamoussea: piti saada kuvausrekvisiittaa. Eli todellakin tein moussea ainoastaan kuvaamista varten. Tietty myös söin sen (kaiken), mutta motiivit kokkaamiseen oli blogikuvailuissa. Toki hyviä syitä olisi myös ollut: tekee mieli, tai: oli ainekset. 

Maailman helpoin vegaaninen suklaamousse:

1 prk Alpro Soya vispi

n. 65g tummaa suklaata

(tätä voi laittaa enemmän, ellet ole sattumoisin syönyt kyseisestä 100g levystä 35grammaa jo etukäteen)

Vaniljasokeria

Vispaa vispi. Laita vaniljasokeria. Sulata suklaa. Yhdistä vispaten. Pistä pursotuspussiin ja pursota lasiin. Koristele. Syö. Syö toinen. ÄLÄ mene jumpalle pian moussen syömisen jälkeen, ellet toki satu pitämään mousse-röyhyistä.
....

Tein muuten tuolla samalla kukkamallilla viime kuussa mummon 97v kortin. Meiän teräsmummo! Asuu edelleen yksin omassa kodissaan, vaikka ikävuosia on melkein sata. Kotin kukkaseen 2mm koukku ja lankana joku vuosikertakerä Novitan Kotiväkeä.

-Tiina

Pimp my farkkushortsi!

Se o kesä ny!

Tullu tossa syksyn - talven mittaan hankittua jonkun verran lisää painoa. Eipä siinä sen enempää draamaa, joskus oon painanut enemmän - joskus vähemmän. Nyt enemmän. Ongelmaksi koituu vaan vaatekaappi. Miun luotto farkkushortsit, jotka oli jo ennestään vähän turhan lyhyet, on nyt lähinnä farkkuiset alushousut. Eikä siinäkään toki mitään - ite oon vaan tavannut pitää vähän tarkempaa seulaa alushousujeni näkijöistä. 

Siinä ois nyt sitten teille rapian 80 kilon eestä karjalaissyntystä koipireittä. Niin siis se täti kokonaisuuessaan on sen reilu 80, ei pelkkä reisi. Veikkaan kyllä, että reidestäkin aika hyvin kiloja sais - sen verran on jykevää laatua. Hyvin pääs kyykkyynkin noilla! Tosin eipä oo ihan liikaa kangasta tiellä. Veikkaan, että paremminkin ois päässy kyykkyyn, ellei kuvien ottamista edeltävänä päivänä ois päässy liiankin hyvin kyykkyyn painojen kanssa.

Noissa shortseissa oli valmiina jo toi kätevä laskos. Toki ois voinut vaan avata sen ja antaa olla, mutta eipä ne oikein näyttäny miun silmään hyviltä. Plus inasen kyllä kaipailin lisäsenttejä. Ja hei! Kuka kässäihminen vaan "antaa asian olla"? Pyh pah! Jos siihen voi yhdistää virkkausta, siihen yhdistetään virkkausta.

Lahjepitsi

Lanka: Liina Kalalanka (12 säikeinen)- Suomen lanka

Koukku: 2mm

Ohje: Lahkeensuupitsi - Joka Tyypin Virkkauskirja

Tuosta vuosia sitten lahjaksi saadusta Joka Tyypin Virkkauskirjasta löyty sopivan yksinkertainen pitsimalli. Ei tarvii kun kahta kerrosta toistella - sopii hyvin tämän hetkiseen mielentilaan. Tein kyllä vielä pitsin "yläreunaan" ks-kerroksen. Helpompi ommella paikoilleen.

Miun silmään tuli heti astetta soveliaammat kesäsortsit, mutta kuitenkin sopivasti vielä liian lyhyet. Pääsee kuitenkin vielä reisiä ihanasti hyllyttelemään. Muistakaa leidit näin kesän kynnyksellä: Aina ei tarvii muuttaa kroppaa - vaatekaapin muokkaaminen on kivempaa!

Mietin hetken muitakin mahdollisia värejä täältä miun lankavarastoista tohon pitsiin, mutta miulla on paha tapa päätyä aina mustaan. Hmm.. Pitänee ehkä alkaa koluta kirppareita, josko löytyis vähän vähemmän vyötäröltä puristavia farkkuja saksittaviksi. Josko niihin sitten repäsis, ja laittas vaikka... vaikkaaaa..  HARMAATA pitsiä.
...

Ja uuh aah ihanasti näkyvästä mummo-kovistatskasta tuli mieleen, että näittekö työ miun muista kovistatskoja ET-lehden sivuilta? Klikkaappa tästä! Ihan vähäsen hihittelin tuolle otsikolle "Ottaisitko sinä ompelukonetatuoinnin? Katso suomalaisnaisten rohkeat kuvat." Eli miustapa on ROHKEITA KUVIA intternetissä! Ja niin on myös tuosta ihanasta Ainosta. En tosin häntä tunne, mutta haluaisin!

Ei-niin-kovin-yllättäen keräsi myös negatiivista kommenttia. Tavallaan jopa nautin siitä, kun osa ainankin käytti jotain ihan käsittämätöntä logiikkaa. Jännä, miten vuonna 2016 tatuoinnit jaksaa edelleen puhuttaa. Ymmärrän hyvin, että kaikki ei niistä tykkää, mutta eikö silloin ole vain yksinkertaisinta olla itse tatuointeja ottamatta? Hirveän simppeliä!


-Tiina